Helmet Lukuhaaste 2018: 48. Haluaisit olla kirjan päähenkilö

Lukuhaasteen kohta 48. on lukijakohtainen. Tässä Muorin ja Tädin valinnat:

Kostaja
Reynolds, Alastair
2017
448 sivua

Reynolds on jo pidempään kirjoittanut jos monenmoista tieteiskirjallisuutta. Minun on myös jo jonkin aikaa pitänyt tutustua hänen kirjoihinsa, joten siksipä nappasin lukuun tämän e-kirjaversion hänen uusimmasta teoksestaan.

Kostaja kertoo kahden sisaren tarinan kaukana tulevaisuuden avaruudessa. Tunnettu maailmankaikkeus on kokenut monia mullistuksia ja jättänyt jälkeensä aarrekätköjä ja kalloja, joiden kautta herkät nuoret ihmiset voivat tutkia ennustuksia aarrekätköjen avautumisista ja viestiä toisten kallojen kanssa. Näillä kahdella sisarella on tämä kyky ja vieläpä vahvana. He karkaavat kotoaan hankkiakseen rahaa, jotta voisivat auttaa isäänsä. Kuten arvata saattaa, ei tällä matkalla kaikki suju kuin Strömssössä ja sitten vasta alkaakin tapahtua...

Kirja on kerrottu nuoremman sisaren vinkkelistä, muistelmana. Ihailen sitä, miten hän on valmis muuttamaan suunnitelmia ja tekemään uskomattomaltakin kuulostavia asioita sisarensa ja ystäviensä puolesta. Alun arasta ja varsin suojeltua elämää eläneestä tyttösestä kasvaa vähitellen melkoinen kovanaama. Tästä syystä voisinkin haluta olla kirjan päähenkilö. Hänen uskollisuutensa ja välittämisensä takia. Joskin epäilen, etten ehkä olisi yhtä valmis samoihin hulluihin asioihin mihin nyt joudutaan välillä ryhtymään...

Vauhtia, jännitystä ja näyttämönä uskomaton avaruus! Tavallaan jopa pidin siitä, ettei maailmankaikkeuden maailmaa ja maailmankuvaa oikeastaan kuvailtu kovin yksityiskohtaisesti. Monien mullistusten jälkeinen maailma jää näin lukijan oman mielikuvituksen varaan.

Täti kuittaa.

Tuulen vihat
Havaste, Paula
2014
382 sivua

Olipahan vaikea päättää. Pitkän tuumailun jälkeen muori kyllä tahtoisi ehkä eniten olla Havasteen Vihat-sarjan Kertte. Sarjan tarinan taustalla on legenda Lallista, joka tappoi piispa Henrikin Köyliöjärven jäällä. Hyvä tarina sekin, vaikkakin on sittemmin todistettu paikkansapitämättömäksi. Legendan mukaan oli Lallin vaimon syytä, että piispa pääsi hengestään. (Siis tottahan toki on emännän vika, että vieras miesjoukko piispoineen kaikkineen valtaa hänen talonsa ja syö kaapit tyhjiksi. Totta hitossa on emännän vika, että isäntä siitä suututtuaan hiihtelee joukon kiinni ja päästää piispan päiviltä. Kuinkas muutenkaan?)

1100-luvulle sijoittuva sarja sisältää paljon kansanperinnettä, joka tekee siitä mielenkiintoista luettavaa. Muoria kuitenkin kiehtoo erityisesti Kertte, joka elää elämäänsä taikojen ja uskomusten keskellä. Kertte tietää mitä tehdä, oli se hänen mieleensä tai ei. Hän on aikansa lapsi ja aikuinen, joka joutuu alistumaan osaansa tyttönä ja naisena, mutta joka kuitenkin kapinoi omalla tavallaan jatkuvasti vastaan. Hän asettaa perheensä ja kotinsa itsensä edelle milloin se on tarpeen, mutta on myös terveesti itsekäs kun tilanne sen mahdollistaa. Kertte on oman aikansa feministi, joka ei anna polkea itseään. Kova mimmi!

Muori kuittaa.

Helmet Lukuhaaste 2018: 47. Kirja on kerrottu lapsen näkökulmasta

Huviretki painajaisiin
Carrère, Emmanuel
2001
133 sivua

Kirjan tapahtumat on kerrottu nuoren Nicolasin kautta. Lapsen maailmaan, lapsen ymmärryksellä sopisi hyvin osaksi kuvausta. Tämä taas tarkoittaa sitä, että kaikkiin lukijan mielessä herääviin kysymyksiin ei välttämättä ole olemassa vastauksia. Ei ainakaan sellaisia, jotka minusta hivenen erikoinen ja syrjäänvetäytyvä Nicolas osaisi antaa.

Nicolas on nimittäin erilainen. Hän ei ole yhtä sosiaalinen kuin muut. Hän haluaa kuitenkin hyväksyntää siinä missä muutkin. Mutta jotain on tapahtunut. Jotain, joka estää häntä olemasta samanlainen kuin toiset. Jotain, joka on saanut hänen vanhempansa kohtelemaan häntä erilailla kuin mitä toiset vanhemmat kohtelevat lapsiaan.

Huviretki painajaisiin kuvaa Nicolasin leirikoulua, jossa kaikki ei mene kuten olisi voinut kuvitella. Tavaroita hukkuu ja Nicolas joutuu toisten silmätikuksi sairastuttuaan. Hänen onnistuu kuitenkin kehittää päässään unelmia ja toiveita siitä, kuinka hän haluaisi asioiden menevän. Ettei leirikoulu olisi kokonaisuudessaan täysin kamala.

Monipolvinen tarina, joka vaatii lukijalta jonkin verran keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Lankoja saa yhdisteltyä, jos jaksaa nähdä vaivaa. Lopussa jäin itse toivomaan, että olisin yhdistellyt ne väärin...


Viisi vinkkiä kirjoista, jotka myös on kerrottu lapsen näkökulmasta:
Boyne, John: Poika raidallisessa pyjamassa
Golding, William: Kärpästen herra
Konar, Affinity: Elävien kirja
McEwan, Ian: Pähkinänkuori
Riel, Ane: Pihka

Täti kuittaa.

Helmet Lukuhaaste 2018: 46. Kirjan nimessä on vain yksi sana

Pehmolelutyttö
Behm, Juha
2017
202 sivua

Kyllä meillä vaan on kiitollinen kieli tällaisiin haastekohtiin! Yksi sana se yhdyssanakin on... Oli mielessä kyllä muitakin, mutta tämä kirja pääsi aiheensa vuoksi luettavaksi ja sitä myöten tännekin. #metoo on tuonut paljon erilaisia tarinoita julkisuuteen, mutta toistaiseksi nuortenkirjallisuudessa on käsitelty häirintää ja hyväksikäyttöä sangen vähän. Pehmolelutyttö on yksi harvoista muorin lukemista aihetta käsittelevistä kirjoista.

Kirja kertoo Emiliasta, jonka salaisuuksia ei tiedä kukaan muu kuin hänen pehmolelunsa. Emilia myy aikaansa aikuisille miehille, jotka ihailevat netissä hänen kuviaan. Ensimmäisellä kerralla raha tulee tienattua niin, ettei Emilia oikein itse edes ymmärrä mitä tapahtui. Hän jatkaa miesten tapailua ja saa miehiltä rahaa, mutta mielestään hänellä on langat koko ajan käsissään ja hän itse päättää mitä tapahtuu. Todellisuudessa Emilia ei taida koko aikana edes ymmärtää miten häntä käytetään hyväksi ja kuinka väärin se on. Touhu ei lopu ennen kuin Emilia jää siitä vanhemmilleen kiinni.

Muorin mielestä tarina olisi pitänyt lopettaa toisin, mutta muoriltapa ei kysytty. Tämän kaltainen teos vaikuttaa väistämättä lukijaansa, ja muorin mielestä nuoremmat lukijat voivat saada tästä vähän vääristyneen kuvan. Helppoa rahaa kun vähän riisuu paitaa tai katsoo kun joku runkkaa, ei kai siitä mitään pahaa voi aiheutua? Kukaan ei joudu edes vastuuseen tekosistaan. Ei näin. Muuten tarina oli ihan hyvä. Uskottava, verkkaiseen tahtiin etenevä ja helppolukuinen. Ei edes mitenkään erityisen rankka, vaikka aihe olisi sitä vähän ehkä vaatinut.

Muita kirjoja, joiden nimessä on vain yksi sana:
Brown, Dan: Meteoriitti
Conroy, Pat: Salaliitto
Follett, Ken: Tulipatsas
Lem, Stanislav: Solaris
Motte, de la Anders: Peli
Pulkkinen, Riikka: Totta

Muori kuittaa.

Helmet Lukuhaaste 2018: 45. Palkittu tietokirja

Pyhän Henrikin legenda
Heikkilä, Tuomas
2005
463 sivua

En yleensä lue tietokirjoja. Luen, jotta pääsisin pakoon maailmaa ja kylmiä faktoja. Olen tainnut todeta tämän ennenkin ja tulen toteamaan vastakin. Nyt sitten piti löytää tietokirja ja vieläpä palkittu sellainen... Onneksi oli hyvin aikaa löytää kirja tähän kohtaan. Miltei koko vuosi.

Pitkien pohdintojen jälkeen päädyin valitsemaan Pyhän Henrikin legendan. Tähän oli pari syytä. Historia on aina kiinnostanut. Lisäksi ovat kiinnostaneet myös kirkon pyhimysperinteet. Näin ajattelinkin, että tässä voisi olla mielenkiintoista luettavaa ja että samalla voisin oppia jotain uutta Suomen ehkä tunnetuimmasta pyhimyksestä.

Koin pienen (suuren) järkytyksen saadessani kiran käsiini. Se ON melkoinen järkäle, joka aloitta pyhän Henrikin tutkimisen todella aivan perusteisa. Kirjassa käydään läpi niin lähdemateriaaleja, kultin syntyä kuin eri versioiden sijaintipaikkoja. Ja niin edelleen. Kirja on kaukana siitä pelkästä pyhimyksen elämäntarinan esittelystä jota odotin. Oikeastaan siinä ei käsitellä pyhän Henrikin elämää laisinkaan. Tämä opus on täynnä niitä kylmiä faktoja, joita pyrin karttelemaan.

Onneksi kirjassa on edes hieno kuvitus erilaisista pyhää Henrikiä esittävistä taideteoksista. Kuvitus olikin lopulta itselleni kirjan parhainta, keveintä ja helppotajuisinta antia.


Viisi vinkkiä kirjoista, jotka myös ovat palkittuja tietokirjoja:
Koskinen, Inkeri: Villi Suomen historia. Välimeren Väinämöisestä Äijäkupittaan pyramideihin
Lappalainen, Elina: Syötäväksi kasvatetut - miten ruokasi eli elämänsä
Pietikäinen, Petteri: Hulluuden historia
Sana, Elina: Luovutetut. Suomen ihmisluovutukset Gestapolle
Weiner, Tim: CIA: Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun historia

Täti kuittaa.