Helmet lukuhaaste 2019: 8. Kirja, jonka lukeminen kuuluu mielestäsi yleissivistykseen

Grimmin satuja

Grimm, Jakob & Wilhelm

2012

411 sivua

Tämä satukokoelma tuskin kaivannee (toivottavasti ainakaan) kauheasti esittelyjä. Monille meistä ovat tuttuja Punahilkka, Tuhkimo ja Hannu ja Kerttu. Joskin me ehkä olemme tulleet niiden kanssa tutuiksi pehmeämpinä ja kiltimpinä versioina. Tai sitten Disneyn tarjoilemana tavarana...

Oikeastihan Grimmin veljekset kokosivat sadut yksiin kansiin. He myös saattoivat muokata niitä. Sitä kuka nämä sadut on alkujaan keksinyt ja koska, emme ehkä koskaan saa tietää. Sen sijaan saamme nauttia niistä Grimmin veljesten työn ansiosta, joten kutsutaan niitä hyvillä mielin Grimmin saduiksi.

Uskon, että jokainen lukija löytää tästä kokoelmasta ainakin yhden tutun sadun. Ja aivan varmasti myös yhden, josta ei ole koskaan kuullutkaan. Itselleni ainakin kävi näin. Oikeastaan niitä tuntemattomia satuja oli useampi kuin yksi...

Sadut ovat mukavan mittaisia. Ne on hyvä lukea vaikka yksi päivää kohti. Kaikki eivät tosin sovellu aivan pienimmille lapsille iltasaduiksi. Osa on nimittäin jokseenkin julmia. Näissä saduissa voi kuolla. Eivätkä kaikki ole kilttejä toisilleen. Ei pidä uskoa kaikkea sitä, mitä esimerkiksi Disney on meille näyttänyt.

Täti kuittaa.

Vänrikki Stoolin tarinat
Runeberg, J.L
1945
200 sivua

Muorin hyllystä löytyy tästä kyseisestä teoksesta parikin kappaletta. Tämä kuvassa esiintyvä vuoden 1945 kappale on se, jota voi lukea. Vanhempi on vuodelta 1928 ja aika kehnossa kunnossa. Ihan vain meidän kesken, Muori ei noin isommin perusta tästä kansallisrunoilijastamme. Vänrikki Stoolin tarinat on kuitenkin ehdottomasti lukemisen arvoinen. Runoja, totta. Pelottavaa? Ehkä vähän. Muorin oma poikanen kuitenkin luki sen ensimmäisen kerran 10-vuotiaana. Hän  on edelleen (10 vuotta myöhemmin) sitä mieltä, että tämä on paras kirja jonka hän on ikinä lukenut.

Kirja on siis runoteos, jonka runot käsittelevät 1800-luvun alun sotaa. Eeppistä sankarirunoutta, ihan mahtavaa! Ei pidä pelätä runoja, pitää vaan reippaasti ottaa ja lukea muutama. Sillä siitä selviää. Tämä kuuluu Muorin mielestä ehdottomasti yleissivistykseen. Ja hei, jokainen osaa ulkoa ainakin osan ensimmäisestä runosta. Vinkkinä mainittakoon, että se alkaa "Oi maamme, Suomi, synnyinmaa."

Muori kuittaa.

Helmet lukuhaaste 2019: 7. Kirja kertoo paikasta, jossa olet käynyt

Ajattelen sinua kuolemaasi saakka
Cedervall, Marianne
2011
342 sivua

Tähän kohtaan valikoitui Gotlantiin sijoittuva kirja. Muorin matkustelu kotimaan ulkopuolella on jäänyt hyvin vähiin, eikä juuri tällä hetkellä hotsittanut valita esimerkiksi Turkuun sijoittuvaa kirjaa. Tämä nimenomainen kirja tuli mieleen lähinnä siksi, että se jäi joskus kesken, eikä syy nyt juolahda mieleen. Kokeillaanpa siis uudestaan.

Ajattelen sinua kuolemaasi saakka kertoo kahdesta naisesta, jotka remontoivat pienessä gotlantilaisessa maalaiskylässä vanhaa kappelia asuttavaan kuntoon. Toinen naisista, Mirjam, on seudulta kotoisin, ja hänellä on huonoja kokemuksia muutamista kyläläisistä. Toinen naisista, lapinnoidaksi itseään kutsuva Hervor, kertoo Mirjamille kuinka ajatusten voimalla voi aiheuttaa hankaluuksia. Mirjamin kauhuksi ihmisiä alkaa todellakin kuolla. Onko ajatusten voima todella niin valtava?

Kirjan luonnehdinta ei ole etukäteen erityisen helppoa. Arvosteluista ja kuvauksista päätellen kyseessä on kahden naisen ystävyydestä kertova jännäri ja veijariromaani, joka ammentaa hyvin mustasta huumorista. Mikäs sen mukavampaa!

Muori kuittaa.

Mies kuumasta
Sipilä, Jarkko
2015
192 sivua

Okei, tässä kohtaa menin helpolla. Kirjan tapahtumien paikka on nimittäin Helsinki ja sen lähiympäristö. Siellä olen sentään käynyt. Yllättäen. Mutta hei, olen sentään kotoisin Keski-Suomesta ja asun kehä kolmosen ulkopuolella. Joten eikös Helsinki ole jo matkan arvoinen?

Mies kuumasta  on Sipilän Takamäki-sarjan 15. osa, joten se ei ehkä ollut kaikkein järkevin valinta lähteä tutustumaan sarjaan. Vaan toimipa se silti. Tarina on vetävä ja vaikka menneisiin tapahtumiin viittailtiin, eivät ne (tai niiden tuntemattomuus) vaikuttaneet käsillä olevien tapahtumien ymmärtämiseen. Myös kirjan henkilöhahmoihin pääsi mukavasti tutustumaan, eivätkä he jääneet tuntumaan etäisiltä.

Kirja seurailee poliisien arkista työskentelyä, jossa tällä kertaa tuntuu olevan useampikin rauta tulilla. Päästään vakoilemaan, ajamaan takaa rikollisia ja vierailemaan jääkiekko-ottelussa. Taustalla kummalliset tapahtumat ja yllättävät setelit. Useista palasista saadaan kokoon viihdyttävä paketti.

Täti kuittaa.

Helmet lukuhaaste 2019: 6. Rakkausromaani

Tuulen viemää
Mitchell, Margaret
2008
894 sivua

Minun tulee luettua varsin vähän rakkausromaaneja. Jotenkin suurin osa tuntuu olevan omaan makuuni liian siirappisia, imeliä ja ennalta-arvattavia. Kohtalokkaat naiset ja heidän tunteidensa palo ei ole oikein lämmittänyt minun sydäntäni. Siksi tämä kohta tuntui hivenen haastavalta itselleni. Mitä lukisin? Mille antaisin aikaa? Pohdinnan jälkeen totesin, että voisin ainakin koettaa tutustua johonkin klassikkoon. Tämän päätöksen jälkeen valinta oli kohtalaisen helppo.

Tuulen viemää ilmestyi 1936 ja saavutti saman tien suuren suosion. Se kertoo Scarlett O'Harasta, plantaasinomistajan tyttärestä ja hänen ihmissuhteistaan. Tarinan näyttämönä on Amerikka Yhdysvaltojen sisällissodan aikaan 1861-1865. Ei siis ole yllättävää, että myös orjuutta käsitellään tässä kirjassa.

Sodan pyörteet ja varsin vauhdikkaat elämäntilanteet tuntuvat seuraavan Scarlettia, jonka elämä vaikuttaa olevan melkoista vuoristorataa. Hänen seikkailuistaan on tehty myös elokuva, jota en ole kylläkään katsonut. Sitäkin on kehuttu melkoisesti.

Tämän klassikon olen suunnitellut lukevani mahdollisesti kesälomalla. Sen verran järkälemäinen kirja on kyseessä ja itselleni ei ihan niin mieluisasta genrestä. Katsotaan miten tädin käy tässä suunnitelmassa.


Täti kuittaa.

Helmet lukuhaaste 2019: 5. Kirja on ollut ehdolla kotimaisen kirjallisuuspalkinnon saajaksi

Pärlfiskaren
Erlandsson, Karin
2017
240 sivua

Muori ei paljon Finlandia-palkinnoista sun muista perusta, koska useimmiten niiden voittajan valitsee yksi henkilö. Runeberg Junior sen sijaan on uudehko palkinto, josta Muori kovasti tykkää. Porvoon kaupungin ja Sanomalehti Östnyland/Ksf Median perustama palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa, ja sen tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten lukuintoa. Palkinto myönnetään suomen- tai ruotsinkieliselle lastenkirjalle, jonka kohderyhmänä ovat 6–9-vuotiaat lapset. Niin ikään voittajankin valitsevat tämän ikäiset lapset itse.

Erlandsson oli ehdolla ja voitti palkinnon vuonna 2018 kirjallaan Pärlfiskaren (suomeksi ilmestynyt nimellä Helmenkalastaja). Muori on sen (käännöksen) kyllä jo lukenut, mutta tänä vuonna kokeillaan samaa toisella kotimaisella. Se ei suju Muorilta erityisen hyvin, joten haastetta kerrakseen! Onhan tässä koko vuosi aikaa...

Pärlfiskaren on klassinen saturomaani Lindgrenin tapaan. Kaunis, ajaton, iätön ja unohtumaton tarina etsimisestä, unohtamisesta ja löytämisestä. Haikea, toiveikas ja itkettävän liikuttava tarina yksinäisyydestä ja rakastamisesta. Kaikki, mitä sadulta kaipaa, ja enemmänkin. Kirja, jonka jatko-osan lukeminen suorastaan pelottaa. Kirja ihan kaikille. Lapsille, nuorille, työn uuvuttamille aikuisille, vanhuksille. Tarina, joka palauttaa uskon ihmeisiin. Ja jos Muori saa sen luettua ruotsiksi, voidaan huoletta todeta ihmeitä todella tapahtuvan.

Muori kuittaa.