Blogitekstisuositus

Kuka tällä hiekkalaatikolla leikkii?

maanantai 26. helmikuuta 2018

Helmet Lukuhaaste 2018: 9. Kirjan kansi on yksivärinen



The Art of Murder
White, Michael
2010
400 sivua

Tämä opus on ollut hyllynlämmittäjänäni jo useampia vuosia. Joten nyt oli mainio tilaisuus sujauttaa se osaksi
haastetta. Kirjan kansihan on keltasävytteinen ja ainakin omaan silmääni koko kannen päällä on ikään kuin kultainen
“harso”. Tämä passaa minulle.

Jostain hassusta syystä en tunnistanut kirjoittajan nimeä. Se minun olisi pitänyt kuitenkin tehdä. Michael White on
nimittäin julkaissut muutaman muunkin jännärin, joista osa on jopa suomennettu. Sellaiset kirjat kuin Luciferin
liittolainen ja Firenzen salaliitto saattavat soittaa kelloja. Eikä syystä. White osaa kehittää kiintoisia hahmoja ja tarinoita
ja yhdistää ne jännittäväksi kokonaisuudeksi.

Whiten valttina tuntuu olevan historia ja sen hyödyntäminen osana juonta. Tässä kirjassa lukijaa kuljetetaan kahdella
tasolla. Toisessa selvitetään melkoisen raakoja ja dramaattisia murhia, jotka varmasti jäävät mieleen. Uhrit kun
asetellaan kuin kuuluisissa maalauksissa ikään. Toista tasoa taas edustavat kirjeet menneisyydestä. Kirjeet, joiden
kirjoittaja väittää olevansa Viiltäjä Jack.

Historiaa, jännitystä ja verisiä murhapaikkoja. Ei kaikkein herkimmille lukijoille, mutta hyytävän jännityksen ystäville.


Viisi vinkkiä kirjoista, joiden kannet ovat myös yksivärisiä:
Aarnipuu, Tiia: Jonkun on uskallettava katsoa
Espinosa, Albert: Keltainen maailma
Grafton, Sue: S niin kuin synti
Hautala, Tiina: Aaveiden kaupunki - kummitustarinoita Vaasasta
Seppälä, Mika: Aamen ja muita loppuja

Täti kuittaa.

maanantai 19. helmikuuta 2018

Helmet Lukuhaaste 2018: 8. Balttialaisen kirjailijan kirjoittama kirja



Nukkumatin höpöjutut
Vilep, Heiki
2013
59 sivua

Nukkumatin höpöjutut on hupaisa iltasatukirja, josta etenkin aikuinen saa hyvät naurut. Suurin osa hauskoista yksityiskohdista menee lapsilta ohi, mutta muori sai kyllä nauraa parikin kertaa vedet silmissä.

Tarina alkaa Nukkumatin saapuessa makuuhuoneeseen, jossa pieni Matilda-tyttö ei saa unta. Matilda itkee suruissaan, koska kukaan ei koskaan ehdi lukea hänelle iltasatua. Nukkumatti aikoo heittää unihiekkaa tytön silmiin, mutta tyttö pyytää häntä sen sijaan kertomaan sadun. Eihän Nukkumatti sellaisia osaa, joten hän keksii höpöjuttuja omasta päästään. Höpöjuttuja riittää parin jatko-osankin verran.

Heiki Vilep on kotimaassaan Virossa hyvin tunnettu ja suosittu lastenkirjailija, mutta Suomessa hänen teoksiaan ei taideta isommin tuntea. Harmi, koska näissä vaan on jotain. Menee kieltämättä välillä vähän överiksikin, mutta sellaista sattuu. Ehkä se on vaan niitä kulttuurieroja.


Viisi muuta balttialaisen kirjailijan kirjoittamaa kirjaa:
Mihkelsson, Ene: Ruttohauta
Raud, Mihkel: Rapa roiskuu
Salo, Vello: Täällä Vatikaanin radio
Unt, Mati: Syystanssi
Vilep, Heiki: Kaappipeikot

Muori kuittaa.

maanantai 12. helmikuuta 2018

Helmet Lukuhaaste 2018: 7. Kirjan tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen maahan tai maailmaan



Kuninkaan salamurhaaja
Hobb, Robin
2000
768 sivua

Alkuvuoden lukuprojektinani on ollut Robin Hobbin fantasiatrilogia Näkijän taru, jonka toisen osan Kuninkaan
salamurhaajan sijoitan omassa lukuhaasteessani yllätyksellisesti kohtaan 7, jossa kirjan tapahtumien pitäisi sijoittua
fiktiiviseen maahan tai maailmaan. Mikäs sen helpompi ratkaisu, kuin lukea tähän kohtaan fantasiaa.

Näkijän taru on monelle tuttu 1990-luvun fantasiaklassikko. Siinä nuori kuningassuvun äpärä Fitz koettaa oppia
hallitsemaan näkijän taitojaan ja vaistoaan valtakunnan monien poliittisten juonien verkostoissa. Se on hyvin kirjoitettu
kasvutarina jossa on magiaa sopivassa suhteessa. Mikä parasta, tässä tarinassa ei kaikki aina mene kuten oli
suunniteltu. Lukija pääsee yllättymään ja kokemaan myös suruja Fitzin elämän myötä.

Oletan, että Hobb on kirjoittanut kirjansa hieman nuoremmille fantasian ystäville kuin mitä itse olen. Siitä huolimatta
pystyn silti suosittelemaan lämpimästi koko trilogiaa myös varttuneemmille lukijoille. Kirjan teemat ja tyyli sopivat myös
vanhemmalle lukijalle. Näkijän tarussa on monta tasoa, joista osa aukeaa ehkä jopa paremmin lukijalle, jolla on
useampia vuosia taskussaan. Tämä trilogia ei ole pelkkää ihanteilla maalailua, vaan aiheet ovat välillä raskaitakin. Jos
hyvä fantasia kiinnostaa, niin kannattaa kokeilla trilogian ensimmäistä osaa Salamurhaajan oppipoika.


Viisi vinkkiä kirjoista, joiden tapahtumat sijoittuvat myös fiktiiviseen maahan tai maailmaan:
Herbert, Frank: Dyyni
Pullman, Philip: Kultainen kompassi
Rajaniemi, Hannu: Kvanttivaras
Swift, Jonathan: Gulliverin matkat
Tolkien, J. R. R.: Hobitti

Täti kuittaa.

maanantai 5. helmikuuta 2018

Helmet Lukuhaaste 2018: 6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa



Nainen junassa
Hawkins, Paula
2015 (äänikirja)
10 CD-levyä, 11h 36min


Nainen junassa kertoo epäsovinnaisen tarinan epäsovinnaisista ihmisistä ja heidän elämästään, sekä kuvitellusta että todellisesta. Murhamysteeri, ihmissuhdedraama ja etenkin mielenkiintoinen kuvaus järkkyvästä mielenterveydestä. 

Tarinan alussa päähenkilö, Rachel, näkee junan ikkunasta jotain järkyttävää. Vähän myöhemmin toinen nainen katoaa, ja Rachel tulee sotkeutuneeksi asioihin pahemman kerran. Tarinaa kerrotaan vuoroin Rachelin ja vuoroin kadonneen naisen, Meganin, näkökulmasta. Juonta kehitetään hitaasti mutta varmasti loppuun asti, missään kohdassa ei pahemmin lässähdä, mutta silti tältä olisi odottanut vähän enemmän. Erilaiset takaumat tuovat tarinaan syvyyttä, mutta päähenkilöt käyvät enimmäkseen lukijan hermoon. Niitä tyyppejä, joita tekisi mieli ottaa kurkusta kiinni ja ravistella vähän, you know.

Vaihtelua perusjännäriin tarjoaa se, että tässä tarinassa aivan estotta ryvetään viinaksissa. Päähenkilö vetää viinaa kaksin käsin ja enimmäkseen unohtaa kaiken, mitä kännipäissään tulee touhuilleeksi. Harvemmin tapaa näin rehellisen rapajuoppoa hahmoa kaunokirjallisuudessa, joten sikäli oli kiinnostavaa tutustua Racheliin.

Formaatteina paperikirja, e-kirja ja äänikirja. Kuunneltu äänikirjana työmatkoilla. Lukijana Leena Pöysti, yksi allekirjoittaneen suosikeista. Tässä ei nyt ole niitä muita vinkkejä lopussa, ihan vaan siitä syystä, että lähes kaiken saa nykyisin useammassa eri formaatissa.

Muori kuittaa.