Blogitekstisuositus

Kuka tällä hiekkalaatikolla leikkii?

maanantai 26. helmikuuta 2018

Helmet Lukuhaaste 2018: 9. Kirjan kansi on yksivärinen



The Art of Murder
White, Michael
2010
400 sivua

Tämä opus on ollut hyllynlämmittäjänäni jo useampia vuosia. Joten nyt oli mainio tilaisuus sujauttaa se osaksi
haastetta. Kirjan kansihan on keltasävytteinen ja ainakin omaan silmääni koko kannen päällä on ikään kuin kultainen
“harso”. Tämä passaa minulle.

Jostain hassusta syystä en tunnistanut kirjoittajan nimeä. Se minun olisi pitänyt kuitenkin tehdä. Michael White on
nimittäin julkaissut muutaman muunkin jännärin, joista osa on jopa suomennettu. Sellaiset kirjat kuin Luciferin
liittolainen ja Firenzen salaliitto saattavat soittaa kelloja. Eikä syystä. White osaa kehittää kiintoisia hahmoja ja tarinoita
ja yhdistää ne jännittäväksi kokonaisuudeksi.

Whiten valttina tuntuu olevan historia ja sen hyödyntäminen osana juonta. Tässä kirjassa lukijaa kuljetetaan kahdella
tasolla. Toisessa selvitetään melkoisen raakoja ja dramaattisia murhia, jotka varmasti jäävät mieleen. Uhrit kun
asetellaan kuin kuuluisissa maalauksissa ikään. Toista tasoa taas edustavat kirjeet menneisyydestä. Kirjeet, joiden
kirjoittaja väittää olevansa Viiltäjä Jack.

Historiaa, jännitystä ja verisiä murhapaikkoja. Ei kaikkein herkimmille lukijoille, mutta hyytävän jännityksen ystäville.


Viisi vinkkiä kirjoista, joiden kannet ovat myös yksivärisiä:
Aarnipuu, Tiia: Jonkun on uskallettava katsoa
Espinosa, Albert: Keltainen maailma
Grafton, Sue: S niin kuin synti
Hautala, Tiina: Aaveiden kaupunki - kummitustarinoita Vaasasta
Seppälä, Mika: Aamen ja muita loppuja

Täti kuittaa.

Ei kommentteja: