Helmet Lukuhaaste 2018: 21. Kirja ei ole omalla mukavuusalueellasi

Lukuhaasteen kohta 21 käsittelee kirjoja, jotka eivät ole lukijan omalla mukavuusalueella. Tässä ovat Muorin ja Tädin valinnat:

Aavikon kyyhkyset

Hoffman, Alice

2014

624 sivua

Alice Hoffmanin Aavikon kyyhkyset on massiivinen ja tunteisiin vetoava teos sodasta ja sen vaikutuksista yleensä
vaiennettuina olleiden naisten kertomana. Se on hyvin todentuntuinen kuvaus haastavasta elämästä ja naisen
asemasta juutalaisessa kulttuurissa aikana, joka ei todellakaan ole kenellekään helppo. Jo aiheensa puolesta kirja on
paitsi kiinnostavaa, myös haastavaa luettavaa. Itselleni juuri sen uskonnollisuus, vaikkei sitä olekaan liikaa korostettu,
oli yksi syy siihen, miksi kirja ei ole omalla mukavuusalueellani.

Toinen ja suurempi syy tämän kirjan päätymiseksi tähän lukuhaasteenkohtaan on sen kerronnan tyyli. Hoffman osaa
kirjoittaa ja hän kirjoittaa hyvin. Teksti on luettavaa ja se ottaa lukijan omakseen. Mutta. Kirja on kerrottu minä-kertojan
muodossa. En ole koskaan juuri perustanut minä-kertojista. Eikä tämäkään kirja ole poikkeus. Etenkin kun näitä
minä-kertojia on useampia. Äänensä nimittäin saa kuuluviin useampikin nainen, joiden kertomat tarinat
yhdessä rakentavat kokonaisuuden heidän elämiensä limittyessä ja lomittuessa toisiinsa.

Suurin syy, joskin ehkä aiheeseen kuulumaton, on kirjan kansi. Ainakin tässä painoksessa se on hyvin ahdistava.
Minun teki useammankin kerran mieli päällystää kirja, jotta välttyisin kannen naisen tuijotukselta...

Täti kuittaa.

Aleksandriasta Auschwitziin - Antisemitismin pitkä historia 
Kuparinen, Eero
1999
326 sivua

Todella vähän tulee luettua tietokirjoja. Siis ihan luvattoman vähän. Yrittäisi nyt vähän ryhdistäytyä ja sivistää itseään faktalla. Poistokirjojen joukosta tuli poimittua tämmöinen mukaan kotiin.

Eero Kuparinen on Turun yliopiston yleisen historian dosentti, joka on tutkinut Kolmannen valtakunnan kulttuurihistoriaa ja pitänyt aiheesta luentoja jne. Asiantunteva kaveri epäilemättä, siis. Tässä kirjassa käsitellään, nimensä mukaisesti, antisemitismin historiaa antiikin ajoista toisen maailmansodan vuosiin. 

Aihe on aika pitkä harppaus ulos muorin mukavuusalueelta. Kokeillaan kuitenkin. Muori on ehdottomasti sitä mieltä, että ikävistä asioista pitää puhua, kirjoittaa, kuulla ja lukea, ettei niitä unohdeta ja toisteta silkan tietämättömyyden vuoksi. Tämä jos mikä on sellainen aihe. 

Muori kuittaa.