Blogitekstisuositus

Kuka tällä hiekkalaatikolla leikkii?

maanantai 25. kesäkuuta 2018

Helmet Lukuhaaste 2018: 26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt

Tämä Lukuhaasteen kohta on lukijakohtainen, tässä esittelyssä ovat Muorin ja Tädin valinnat:



Hänet täytyy tappaa
Christie, Agatha
1989
203 sivua

Dame Christien Poirot-kirjat ovat jännityskirjallisuuden klassikkoja. Ja itselläni on menossa oma lukutavoitteeni, jossa ne kaikki pitäisi saada luetuksi. Vielä on muutamia jäljellä, sillä aivan kaikkia en ole onnistunut omaan (tai siis siskon) hyllyyn löytämään. Mutta eivätköhän ne loputkin jostain ajan kanssa löydy.

Tässä kirjassa Poirot on ihailemassa Jerusalemia ja Petran kalliokaupunkia. Näissä maisemissa en ole itse käynyt, mutta ne voisivat kieltämättä olla kiinnostavat ja upeat nähdä. Joskin itse tyytyisin varsin mielelläni pelkästään maisemien ja historiallisten kohteiden ihailuun ilman murhaa lisämausteena...

Hänet täytyy tappaa on televisiosovituksestaan jonkin verran poikkeava kirja. Tai siis televisiosovitus poikkeaa jonkin verran kirjasta. Kumpikin version on viihdyttävä ja jännittävä ja tarjoaa mukavasti aivopähkinää lukijalle tai katsojalle. Kirjassa tapahtumia seurataan useamman eri henkilön kautta, jolloin täyttä kokonaisuutta tapahtumista ei pääse syntymään ilman rutkaa päättelyä. Ja tätä päättelyä vaikeuttavat tietysti Poirotin mielenkiinnon kohteiksi joutuvien ihmisten tekemät omat päätelmät. Perheenjäsenet kun pyrkivät suojelemaan toisiaan samalla kun muut retkelle osallistujat tekevät omia ratkaisujaan ja päätelmiään... Pähkinää kerrakseen!

Täti kuittaa.




Viha jonka kylvät
Thomas, Angie
2017
426 sivua

Muori voisi heittää tikkaa karttapalloon ja taatusti osuisi sellaiseen paikkaan, jossa ei ole käynyt. Paikan valinta ei siis ollut lainkaan hankalaa, mutta hankalaksi osoittautui sopivan kirjan valinta. Tämä kirja valikoitui siksi, että sijoittuu sekä paikkaan (slummi Yhdysvalloissa) että kulttuuriin, joka on väistämättä suomalaiselle aivan vieras. Kulttuuriin, jossa lapselle on pitänyt 12-vuotiaana opettaa miten toimitaan jos poliisi pysäyttää.

"Tee täsmälleen niinku poliisi käskee. 
Pidä kädet näkyvissä. Älä tee äkkinäisiä liikkeitä. 
Puhu vain kun sua puhutellaan."

Tarina alkaa bileistä, joissa yllättäen ammuskellaan. 16-vuotias Starr, kirjan päähenkilö, poistuu bileistä kaverinsa Khalilin kanssa autolla. Nuoret eivät pääse pitkälle, kun valkoinen poliisi pysäyttää heidät. Khalil ammutaan kadulle. Starr odottaa ambulanssia, muita poliiseja ja vanhempiaan polvillaan kadulla, kädet Khalilin veressä, poliisin tähdätessä häntä koko ajan aseellaan päähän. Sydän särkyy, sekä Starrin vanhemmilta että lukijalta.

Starrin täytyy todistaa oikeudessa poliisia vastaan. Kertoa kuinka valkoinen poliisi ampui mustan pojan kadulle silmää räpäyttämättä, väittäen itsepuolustukseksi. Kuunnella, kuinka Khalilista tehdään yleisön silmissä huumekauppias, joka ansaitsi kohtalonsa, suorastaan tilasi sitä. Kuinka paljon rohkeutta vaatii Starrilta astua esiin, kertoa mitä todella tapahtui, puolustaa Khalilia massoja vastaan. Kuinka paljon sattuu kertoa ystävilleen valkoisen maailman paremmassa koulussa olevansa kotoisin slummista, jossa ihmishenki on arvoton. Kuinka 16-vuotiaana täytyy nähdä jo toisen ystävän kuolevan kadulle.

Muori tarvitsi muutaman nenäliinan lukiessaan. Tarina on vahva, hyvin kirjoitettu ja uskottava. Puhekielisyys tekee siitä helposti luettavan, joskin se ehkä aikuista lukijaa (aikuisempaa kuin muori) saattaisi jossain määrin häiritä. Joka tapauksessa aivan tajuttoman hyvä stoori.

Muori kuittaa.


maanantai 18. kesäkuuta 2018

Helmet Lukuhaaste 2018: 25. Novellikokoelma


A Killer Thriller Collection - Eight The Hard Way
Stephenson, Nick (toim.)
2013
261 sivua

Tämän jännärikokoelman hankin joitain vuosia sitten Amazonista kun sen ilmaiseksi sai. Siitä pitäen se on odottanut e-kirjahyllyssäni luetuksi tulemista, joten nyt oli korkea aika antaa sille mahdollisuus.

Kokoelman novellit ovat erimittaisia ja minusta laadultaan melkoisen vaihtelevia. Osaa niistä saattaisin jopa rakenteensa perusteella pitää miltei pienoisromaaneina, niin valmiita kokonaisuuksia ne ovat. Osa on hyvin rakennettuja pieniä maistiaisia siitä, mitä lukijalle voi tulla vastaa jos hän lähtee lukemaan pidempiä tarinoita samoista sankareista. Mielestäni nämä useiden eri kirjailijoiden teoksia sisältävät novellikokoelmat ovat oiva tapa tutustua uusiin kirjailijoihin ja heidän hahmoihinsa ja kirjoitustyyleihinsä.

Eight The Hard Way kuljettaa lukijaa monenlaisissa jännittävissä tapauksissa kuten panttivankitilanteessa, sukulaisnaisten lomareissulla tai rosmoilukeikalla... Vauhtia ja yllätyksiä piisaa, joten tässä on mielestäni hyvää luettavaa kesäksi tai vaikka bussiin työmatkoille.



Viisi vinkkiä kirjoista, jotka ovat myös novellikokoelmia:
Chambers, Robert W.: Keltainen kuningas
Gappah, Petina: Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta
James, P. D.: Mistelimurha ja muita kertomuksia
Koskinen, J-P: Pariisinvihreä työhuone
Sadelehto, Markku (toim.): Wendigo ja muita yliluonnollisia kauhukertomuksia

Täti kuittaa.

maanantai 11. kesäkuuta 2018

Helmet Lukuhaaste 2018: 24. Surullinen kirja



Hirviön kutsu
Ness, Patrick
2016
215 sivua

Harvoin sitä oikeasti nenäliinaa tarvitsee lukiessaan, mutta tämä kirja sai muorin itkemään lähes hysteerisesti. Nenäliinojakin kului useampi. Niin suurta surua ja tuskaa ei ole ihan joka kirjan kansien väliin saatu. Niin riipaisevaa ikävää, pelkoa ja vihaa. Ja ne kaikki muutkin tunteet. Suuret tunteet on myös kerrottu hyvin, täydet pisteet kirjailijalle. Ihan mahtavaa kamaa.

Conorin äiti tekee kuolemaa. 13-vuotias Conor on jäämässä käytännössä yksin maailmaan, eikä sitä tahdo kestää hän itse, äiti eikä lukijakaan. Keskiyöllä ilmestyy marjakuusen hahmoinen hirviö, joka kertoo Conorille tarinan joka yö. Kolmen tarinan jälkeen Conorin on kerrottava itse neljäs.

Tätä kirjaa muori ei pysty vinkkaamaan missään vinkkauksessa. Ei ole sanoja.

Viisi muuta surullista kirjaa (vähemmän surullisia kuitenkin):
Aarnio, Reeta: Hän joka ei pelkää
King, Stephen: Vihreä maili
Nuotio, Eppu: Sekuntiviisaripoika
Thomas, Angie: Viha jonka kylvät
Vuori, Kristiina: Disa Hannuntytär

Muori kuittaa.

maanantai 4. kesäkuuta 2018

Helmet Lukuhaaste 2018: 23. Kirjassa on mukana meri



Moby Dick, or the Whale
Melville, Herman
2013
534 sivua

Tämän lukuhaasteen kohdan lähdin kuittaamaan Herman Melvillen vuonna 1851 julkaistulla klassikolla, jonka löysin
englanninkielisenä ilmaiseksi Elisa Kirjan e-kirjojen joukosta. Ja siten päädyin melkoiseen luku-urakkaan...
Englanninkielisenä kirja ei nimittäin ole todellakaan helppolukuinen ja helposti seurattava. Se vaatii keskittymistä ja
välillä myös melkoisen hyvää päättelytaitoa, sillä tekstin vanhemmat ilmaisut eivät välttämättä aukea heti nykylukijalle.
Suosittelenkin siis tähän klassikkoon tutustumista joko suomennettuna tai edes modernisoituna englanninnoksena.

Moby Dick on Ishmael nimisen seilorin kertoma tarina kapteeni Ahabista, joka on menettänyt jalkansa valkoiselle
valaalle ja haluaa nyt kostaa. Se kertoo metaforien ja symbolisten ilmausten kautta ihmisistä sekä hyvästä ja pahasta.
Aikakaudelleen tyypillisesti kirja on välillä “sivuraiteilla”, jotka eivät oikein tunnu liittyvän itse kertomukseen mutta
avaavat hyvin oman aikansa oloja ja elon laatua. Kokonaisuudeksi muodostuu kattava kertomus valaanpyyntialuksen
elämästä ja purjehduksesta, joista selvästi paistavat esiin Melvillen omat henkilökohtaiset kokemukset.

Suosittelen haastavan klassikon kaipuuseen!


Viisi vinkkiä kirjoista, joissa on myös mukana meri:
Hawley, Noah: Ennen syöksyä
Martel, Yann: Piin elämä
Suhonen, Pete: Poikani ja meri
Thields, Lone: Kohtalokas merimatka
Valkama, Johanna: Itämeren Auri

Täti kuittaa.