Hirviön kutsu
Ness, Patrick
2016
215 sivua
Harvoin sitä oikeasti nenäliinaa tarvitsee lukiessaan, mutta tämä kirja sai muorin itkemään lähes hysteerisesti. Nenäliinojakin kului useampi. Niin suurta surua ja tuskaa ei ole ihan joka kirjan kansien väliin saatu. Niin riipaisevaa ikävää, pelkoa ja vihaa. Ja ne kaikki muutkin tunteet. Suuret tunteet on myös kerrottu hyvin, täydet pisteet kirjailijalle. Ihan mahtavaa kamaa.
Conorin äiti tekee kuolemaa. 13-vuotias Conor on jäämässä käytännössä yksin maailmaan, eikä sitä tahdo kestää hän itse, äiti eikä lukijakaan. Keskiyöllä ilmestyy marjakuusen hahmoinen hirviö, joka kertoo Conorille tarinan joka yö. Kolmen tarinan jälkeen Conorin on kerrottava itse neljäs.
Tätä kirjaa muori ei pysty vinkkaamaan missään vinkkauksessa. Ei ole sanoja.
Viisi muuta surullista kirjaa (vähemmän surullisia kuitenkin):
Aarnio, Reeta: Hän joka ei pelkää
King, Stephen: Vihreä maili
Nuotio, Eppu: Sekuntiviisaripoika
Thomas, Angie: Viha jonka kylvät
Vuori, Kristiina: Disa Hannuntytär
Muori kuittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti