Vanki nimeltä Papillon
Charrière, Henri
1992
514 sivua
Oman henkilökohtaisen lukulistani tyhjentäminen jatkuu tällä omaan kulttimaineeseensa nousseella teoksella. Vanki nimeltä Papillon on epäilemättä yksi vankiloiden lainatuimmista klassikoista ja lieneepä moni muukin sen lukenut. Omaelämäkerrallisena teoksena se ovaa lukijalleen uskomattoman maailman, sellaisen jollaista ei uskoisi tai toivoisi olevan olemassakaan. Tämä se on selviytymistarina jos mikä!
Kirja on täynnä seikkailuja ja jännittäviä tapahtumia. Vankilan elämä, paatuneiden rikollisten välinen ystävyys ja kilpailu, sekä enemmän tai vähemmän korruptoituneiden vanginvartijoiden elämä on kuvattu elävästi ja todentuntuisesti. Useammissakin kohdissa teksti saattaa yllättää paitsi raakuudellaan niin myös tapahtumien laadulla. Itse en ainakaan olisi osannut kuvitella vankilaelämän ja paon olevan kuvatun kaltaista.
Vanki nimeltä Papillon on raskasta luettavaa, mutta löytyy kirjasta huumoriakin. Tutustumisen arvoinen teos, muttei ehkä kaikkein herkimmille sopiva. Suosittelisin myös ottamaan jotain aiheeltaan kepeämpää lukupariksi.
Viisi vinkkiä kirjoista, jotka myös ovat selviytymistarinoita:
Conroy, Pat: Suuri Santini
Hawley, Noah: Ennen syöksyä
Manninen, Laura: Kaikki anteeksi
Murad, Nadia: Viimeinen tyttö: olin Isisin vankina
Volanen, Jarkko: Hiekankantajat
Täti kuittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti