Helmet lukuhaaste 2019: 4. Kirjailijan ainoa teos

Vion Tarinat I: Pelko
Alatalo, Päivi Marita
2018
407 sivua

Okei, tässä kohtaa menin helpolla. Kyseessä on nimittäin kirjailijan esikoisteos. Joten tätä kirjoittaessani kyseessä on hänen ainoa teoksensa. Joskin sarjan toinen osa on kuulemma jo vireillä. Ainokaisesta tämä ei siis ehkä käyne enää kovin pitkään.

Pelko on suomalaista scifiä, mikä saikin minut tarttumaan tähän kirjaan. Lisäksi takakannessa mainitaan kuvitus, joka alkoi kiehtomaan mieltäni. Valitettavasti kirjassa itsessään oleva kuvitus kattaa vain muutaman kuvan. Ne ovat kyllä hienoja, mutta olisi niitä voinut olla enemmän kun kuvitus kerta erikseen piti mainita.

Itse kirja. Se vie lukijan kaukaiseen aikaan ja kaukaiseen paikkaan. Ihmisrotu on kehittynyt ja muuttunut ja kirjan alkaessa tekee vähitellen kuolemaa, sillä lapsia ei enää synny. Suuri osa kansasta on hedelmättömiä ja jokainen raskaus on aina ihme ja herkästi keskeytyvissä. Tuhon aiheuttaneet olennot ovat vielä eloonjääneiden selviytyjien hyvässä muistissa.

Kirjan sankarit ovat suurimmaksi osaksi sodan karaisemia veteraaneja. Miehiä, joiden keskelle heitetään nuori ja hemaiseva tyttö - varsinainen Mary Sue. Siitä voikin jo miltei arvata mihin suuntaan juoni menee... Sotilastehtävän keskellä on luvassa aikuisten ihmisten esittämää lukioikäisten normaalia käytöstä vastaavaa draamaa ja säätöä. Panoksena koko ihmiskunnan kohtalo. Eipä siinä sitten muuta.

Oikeasti Alatalo tuntuu ottaneen itselleen melkoisen haasteen. Osa hänen ideoistaan on hyviä ja toimivia. Välillä tarina nappaa mukaansa. Itse en kaikille henkilöhahmoille lämmennyt ja osa kuvioista on ihan liian kliseisiä saadakseen plussapisteitä. Lopun suuri ja yllättävä kääne taas menee jopa yli minun mielikuvitukseni ja biologian tietouteni. Onkohan moinen edes mahdollista? Edes kirjallisuudessa?


Täti kuittaa.

Helmet lukuhaaste 2019: 3. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota et yleensä lue

  

Macbeth
Shakespeare, William
2004
165 sivua

Tuotti hiukan päänvaivaa keksiä sellaista, mitä ei yleensä lue. Jos paljon lukeva ihminen ei jotakin yleensä lue, sitä ei luultavasti haluakaan. Sotakirjat? Ei. Eräkirjat? Ehei, ei kiinnosta. Kaikkea muuta melkein tuleekin luettua edes joskus. Sittenpä juolahti mieleen, että näytelmiä tulee luettua kyllä harvinaisen vähän. Siitä se ajatus sitten lähti.  

Macbeth on tekijänsä viimeinen suuri tragedia. Se on tarina vallanhimosta, murhasta ja ihmisen tuhoutumisesta. Macbeth oli 1000-luvun alussa elänyt skotlantilainen klaanipäällikkö, joka halusi olla kuningas. Noitien avustuksella hänestä sellainen myös tuli, mutta samalla hän tuli syösseeksi itsensä tuhoon. Shakespeare osasi rakentaa draaman niin kylmäävän ja pakahduttavan todelliseksi, että vielä satoja vuosia myöhemmin lukija tuntee palan kurkussaan ja kihelmöinnin niskassaan.

”Elämä on kuin varjo häilyväinen, vain näyttelijä rukka, joka riehuin lavalla keikkuu aikansa ja häipyy; se kertomus on, hupsun tarinoima, täys ääntä, vimmaa - tarkoitusta vailla.” (Macbeth)

Muori kuittaa.

Toivottavasti huomenna sataa
Tihinen, Mimmu
2018
79 sivua

Myös paljon lukevana ihmisenä oli minullakin ongelmia keksiä tähän haastekohtaan kirjaa. Kuten Muorikin, en halunnut alkaa väkipakolla mitään lukemaan. Onneksi tulin sitten ajatelleeksi selkokirjoja. Näitä selkosuomeksi kirjoitettuja kirjoja on olemassa jo mukavasti ja uusia ilmestyy kohtalaista tahtia. Selkokirjoista löytyy myös tietokirjoja ja klassikoista tehtyjä selkosovituksia. Nämä passaavat hyvin avuksi lukemaan opettelussa, suomenkielen harjoittelussa tai muutenkin, jos lukemaan keskittyminen on hankalaa. Suosittelen!

Toivottavasti huomenna sataa on selkokielinen lastenkirja, jossa paljon sairastellut Leo menee kesäksi äitinsä kanssa maalle. Sairastelujen takia Leo ei osaa kaikkia samoja asioita kuin muut lapset. Hän ei esimerkiksi osaa ajaa pyörällä, mikä on hänen suuri häpeällinen salaisuutensa. Maalla Leo tutustuu mukavaan tyttöön, jonka kanssa hän ystävystyy. Salaisuus kuitenkin luo oman rasitteensa ystävyyteen... Kannattaa lukea, miten Leolle käy!

Täti kuittaa.

Helmet lukuhaaste 2019: 2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä

Broken Skin
MacBride, Stuart
2007
452 sivua

Broken Skin on Logan McRaesta kertovan sarjan toinen osa. Tässä sarjassa lukija pääsee tutustumaan poliisin toimiin Aberdeenin pienessä kaupungissa. Lukiessa myös oppii, ettei Skotlannissa poliisi toimikaan samoin kuin televisiossa tai vaikkapa Englannissa... Sarja on venynyt yli kymmen osaiseksi ja sitä on alettu vähitellen myös suomentamaan. Näitä alkupään kirjoja ei kuitenkaan valitettavasti löydy kovin helpolla Suomesta. Onneksi on Amazon ja verkkokirjakaupat.

Vaikka kyseessä on sarja, pystyy lukemisen aloittamaan melko hyvin mistä vain sarjan osasta. MacBride itse on jopa aloittanut sarjan ensimmäisen osan "ikään kuin keskeltä tarinaa". Hahmoilla on menneisyytensä, jotka paljastuvat vähitellen sarjan edetessä.

Jokaisessa osassa MacBride tarjoilee lukijalle kimpun erilaisia rikoksia: yleensä kirjassa on yksi isompi ongelma ja sen seuraksi monia pieniä ongelmia. Myös niitä ihmissuhdeongelmia. Broken Skinissä poliisien suurimpana päänvaivana on sarjaraiskaaja, mutta ongelmia aiheuttavat myös rikolliset alaikäiset, joista yksi joutuu todella pahaan pulaan. Tätä poikaa, kuten myös sarjaraiskaajaa, etsitään melkoisen ahkerasti kirjassa.

Logan ja hänen toverinsa ovat mainiota seuraa lukijalle, joka pitää tummemmasta huumorista eikä kavahda julmuuksia. Näissä kirjoissa ei hyville tyypeille välttämättä aina käy hyvin. Hekin tekevät virheitä ja joskus niistä virheistä on maksettava kova hinta.


Täti kuittaa.

Helmet lukuhaaste 2019: 1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot

Muukalainen
Gabaldon, Diana
2002
825 sivua

Harvemmin tulee ostettua kirjoja, mutta tämä sarja asuu Muorin hyllyssä pysyvästi. Aina silloin tällöin otetaan uusintakierros. Tv-sarja on tuonut tarinan valmiiksi pureskeltuna telkkariin kaikkien saataville, ja vaikka se on ollutkin kieltämättä ihan viihdyttävä, ei ole kirjojen voittanutta. (Sitä paitsi siinä sarjassa henkilöt ovat ihan väärän näköisiä! Muori on lukenut ensimmäisen kirjan hetikohta suomennoksen ilmestyttyä 2002 ja aika tiukassa istuu päänsisäinen näkemys henkilöiden ulkonäöstä.)

Lyhykäisesti tarina kertoo naisesta, joka astuu kivikehässä kivenhalkeamaan ja päätyy pari sataa vuotta varhaisempaan aikaan. Historiallisena romaanina kohtalaisen uskottavana. Seikkailukertomuksena vielä parempi. Suurena rakkaustarinana nenäliinoissa mitattuna liikuttava. Kokonaisuutena erittäin nautittava, viihdyttävä ja mukaansatempaana elämys. Harvinaista kyllä jatko-osatkin jaksavat melko pitkälle pitää linjansa, mutta toki loppua kohden väkisinkin alkaa näkyä pitkän sarjan helmasyntejä. Tarinan loppua odotellessa ehtii lukaista aiemmat osat taas kerran uudestaan.

Muori kuittaa.