Harris, Neil Patrick
2018
273 sivua
Muorin kirjastossa asioi reipas ja paljon lukeva lapsi, joka yleensä kyselee muorilta vinkkejä. Taannoin kävi niin, että lapsukainen halusi kertoa muorille lukemastaan (ja ihan itse löytämästään) kirjasta, joka kuulemma kannattaisi lukea. Muoripa kiltisti otti kirjan kassiin ja kotiin, mutta lukemaan ei ole vielä ehtinyt.
Taikajengi (alkuteos on The magic misfits, voi miksi se on suomennettu noin?!) kertoo Carter-nimisestä katutaikurista, joka karkaa ikävän enonsa luota ja päätyy monenlaisiin seikkailuihin. Tarinassa esiintyy kiertävä tivoli, jossa ei taida olla kaikki ihan päivänvaloa kestävää. Carter löytää muutaman uuden ystävän, joiden kanssa perustaa Taikajengin. Lapsukaiset lyövät viisaat päänsä ja taikatemppunsa yhteen ja pelastavat kaupunkilaiset ahneilta roistoilta.
Muutaman sivun lukukokemuksella ei vielä voi kauheasti kehua, mutta vaikuttaa toistaiseksi ihan hyvältä. Tulee vähän sellainen... vanhahtava fiilis tekstistä ja tarinasta. Vaan luetaanpa koko kirja ja katsotaan miltä tuntuu.
Muori kuittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti