Helmet lukuhaaste 2019: 21. Julkisuuden henkilön kirjoittama kirja

Paasto
Annala, Marko
2018
284 sivua

Muori luki joku aika sitten Annalan esikoisteoksen, Värityskirjan, ja vaikuttui suuresti. Mokoman Marko Annala lienee joltinenkin julkisuuden henkilö, joten otetaanpa tähän kohtaan hänen toinen kirjansa Paasto. Annala on käsitellyt mielenterveysongelmiaan sekä musiikissaan että Värityskirjassa. Sen lisäksi hän on puhunut masennuksesta avoimesti julkisuudessa muutenkin. Hattua täytyy nostaa moiselle rohkeudelle, kovin moni suomalainen mies ei sitä välttämättä tekisi. Ei ehkä osaisi. Annalalle on suotu lahjakkuutta käsitellä ongelmia taiteen keinoin.

Paasto on kertomus miehestä uskonkriisissä. Miehestä, joka päättää tämän tulevan pitkän paaston ja sitä seuraavien pyhien olevan hänen viimeinen kosketuksensa kirkkoon. Tästä eteenpäin hän elää ilman kirkkoa, uskontoa, Jumalaa. Miltä tuntuu kun Jumala on hiljaa? Useamman arvostelun lukeneena muori odottaa kirjalta paljon.

Annalan teksti on ollut tähän asti aina täyttä tavaraa, uskottavaa ja hyvää. Vaikkei muori mikään suuri Mokoma-fani olekaan, Annalan lyriikat iskevät ajoittain aika kovaa. Ensimmäinen kirja oli aiheen ahdistavuudesta huolimatta nopealukuinen, sujuvasti kirjoitettu ja suorastaan riipaisevan rehellisen tuntuinen kuvaus siitä, kuinka lapsena koettu kiusaaminen voi pilata koko elämän. Ja kuinka sen voi kuitenkin rakentaa vähän kerrassaan uudelleen.

Muori kuittaa.

Helmet lukuhaaste 2019: 20. Kirja käsittelee sinulle entuudestaan vierasta kulttuuria

Puolikas keltaista aurinkoa
Adichie, Chimamanda Ngozi
2009
608 sivua

Värikäs ja tunnepitoinen kuvaus Biafran valtion lyhyestä olemassaolosta ja igbojen elämästä sen pyörteissä. Kirjan tarina osoittaa vahvasti sen, ettei ole helppoa kuulua vähemmistökansaan. Eikä myöskään rakastaa "odotuksien vastaisesti".

Kirjan tarina on vaikuttava ja se laittaa ajattelemaan. Se ei ole helppoa luettavaa tai ymmärrettävää. Aihe on vakava ja vaatii keskittymistä. Myös kirjan kerronta asettaa omat haasteensa. Kaikkea kun ei kerrota suoraan tai kronologisessa järjestyksessä. Ajassa siirrytään dramaattisesti ajasta toiseen. Tämä vaatii lukijalta tarkkuutta ja toisinaan myös päättelykykyä.

Vaikuttava teos, ei todellakaan mikään välipala. Kertojana Adichie osaa ottaa lukijan omakseen ja pitää hänet itsellään alusta loppuun.


Täti kuittaa.

Helmet lukuhaaste 2019: 19. Et pidä kirjan nimestä

Glitch
Vacklin, Anders & Parhamaa, Aki
2019
300 sivua

Jostain syystä tämän kirjan nimi ärsyttää muoria aivan tautisen paljon. Sarjan ensimmäisen osan nimi  (Beta) ei saanut aikaan ollenkaan samanlaista ärsytystä. Kirja itsessään oli virkistävä uutuus dystopioiden loputtomassa ketjussa. Pelimaailmaan (ja kirjaimellisesti peliin) sijoittuva tarina jaksoi vetää loppuun asti, vaikkakin rehellisyyden nimissä parantamisen varaakin olisi löytynyt. Toivottavasti toisessa osassa on saatu korjattua ensimmäisen kirjan ajoittainen haparointi ja kummalliset viittaukset historiaan (siis oikeasti, kuka teini kuuntelee yli sata vuotta vanhaa musiikkia ja muistaa 1970-luvun päivämääriä jos nyt eletään vuotta 2118?) Epämääräisten ja turhien (?) yksityiskohtien tunkeminen tarinaan ei myöskään erityisesti kiehdo muoria, ellei niille sitten löydy selitystä myöhemmin. Ei löytynyt. Idea on kuitenkin niin raikas ja toimiva, että muori aikoo sukeltaa suin päin myös tähän seuraavaan osaan. Kunhan saa sen käsiinsä.

Muori kuittaa.

Pure mua
Tarkiainen, Terhi
2018
403 sivua

30 täyttävällä Annalla on omat ongelmansa: yhä teikeillä oleva gradu, exä joka haluaisi olla muuta kuin exä ja vanhemmat, jotka tykkäävät puuttua tyttärensä elämään. Onneksi vanhemmat päättävät ilahduttaa tytärtään lahjalla, joka toivottavasti saa tämän treenattua naimakuntoon. Tyttö saa nimittäin synttärilahjaksi vampyyrin. Ja käyttöoppaan. Ja sitten huomataan, ettei kaikki menekään ihan suunnitelmien mukaan...

Kirjassa on hyviä ideoita ja oivalluksia. Siitä olisi voinut saada todella hyvän ja vetävän. Nyt juoni kuitenkin tuntuu menevän vähän ylitse ja kirja tavoittelee hieman liikaa houkutus-huumaa, joka ei toimi yli-ikäisillä opiskelijoilla. Lisäksi kirjan hahmot ovat vain jotenkin niin... no... perinteisiä. Plussat tietty siitä, että tässä kirjassa vampyyrit voivat rohkeasti olla sellaisia kuin ovat, vaikkapa siis homoja, joita ei kuitenkaan haittaa mennä palvelemaan toisia.

Kokeileminen omalla vastuulla.

Täti kuittaa.

Helmet lukuhaaste 2019: 18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja

Ruusun salaisuus
Widmark, Martin & Skogäng, Ola
2018
128 sivua

Stefanilla on edessään raskas joulu. Se on ensimmäinen hänen äitinsä yllättävän kuoleman jälkeen, eikä sureva isäkään ole entisensä. Kaikki saa kuitenkin uuden näkökulman, kun Stefan keksii äidin viimeisestä kirjeestä salaisuuden... Hän lähtee seuraamaan johtolankoja ja tajuaa vähitellen, ettei ole ainoa, jota hänen äitinsä tekemiset kiinnostavat...

Napakka ja iskevä tarina, jossa on mukavasti aivopähkinää ja jännitystä. Widmark osaa todella asiansa kiinnostavan tarinan kertomisen suhteen. Ja Stefan on henkilöhahmona sympaattinen ja samaistuttavissa. Myös kirjan kuvitus on hieno. Tämä lastenkirja nappasi hyvin aikuiseen lukijaan ja uskon monien LasseMaijojen-fanien tykästyvän tähän myös.

Toivottavasti näitä tulee lisää!