Pieni Helmet-lukuhaaste: 24. Vuonna 2020 julkaistu kirja

Miekan mahti
Iggulden, Conn
2020
267 sivua

Miekan mahti on Igguldenin kirjoittaman Suolan valtakunta -trilogian kolmas osa. Aikaisemmat osat ovat Darien ja Shiang, joista aikaisempaa hehkuttelin jokunen vuosi sitten. Enkä suotta.

Miekan mahti on hyvää toimintapainotteista fantasiaa, jossa tapahtuu paljon ja lähes koko ajan. Lukija ei pääse pitkästymään. Trilogian aikaisempien osien lukemisesta on hyötyä, sillä vaikka edellisen osan tapahtumista on kulunut jokunen vuosi, kulkee kirjan sivuilla paljon henkilöhahmoja jotka on hyvä tietää. Varsinkin kun lankoja aletaan kokoamaan todella yhteen...

Kirjan sivuilla seikkailee niin miekkamestareita kuin pyssysankareita. Unohtamatta tietenkään ihmeellisiä ja taianomaisia artefakteja. Menestyvän kaupungin puitteissa kiehuu ja kuohuu kun sankarit joutuvat kohtaamaan naapurivaltakunnan voimat, joilla ei ole ihan puhtoisimpia suunnitelmia.

Itse koukutuin kovasti koko trilogiaan. Iggulden on loistava kertoja, joka osaa herättää mielenkiinnon ja pitää sen yllä. Jopa siinä määrin, että lopussa jäi "ärsyttämään". Näin, sillä ainakin minusta lopputilanteesta olisi varsin helppo jatkaa vielä ainakin yhteen kirjaan ellei useampaankin...

Täti kuittaa.

 

 

Kymmenen käskyä maailmanloppuun
Leinonen, Anne
2020

Kolmikymppinen Noora on koko ikänsä valmistautunut maailmanloppuun, joskin hän on aina pitänyt saamiaan oppeja ainoastaan äitinsä vainoharhojen ilmentyminä. Äiti on opettanut häntä lapsesta asti selviytymään, mutta hinta on ollut Nooran elämä. Noora asuu edelleen äitinsä kanssa, eikä voi edes ajatella mitään muuta elämää, koska äiti ei selviä yksin. Ja sitten tulee päivä, jona maailmanloppu alkaa. Äiti jättää kymmenen käskyä maailmanloppuun, ampuu itsensä ja jättää Nooran selviämään maailmassa, jossa mikään ei kohta ole ennallaan.

Ei mikään erityisen kummoinen tarina, mutta tulipa luettua.

Muori kuittaa.

Pieni Helmet-lukuhaaste: 23. Kirjassa on isovanhempia

Neiti Marplea ei petetä
Christie, Agatha
2011
195 sivua

Neiti Marple pääsi yllättämään minut. Tämä alkujaan vuonna 1952 julkaistu tarina on kekseliäs, ovela ja kiero. Melkoinen taikatemppu ja tarkan sunnittelun tulos on tämä tarina, jossa eletään maaseudulla isossa kartanossa ja jonka naapurissa on melkoinen määrä nuorisorikollisia koulukodissa. Perhe, jonka vieraana neiti Marple on, on itsessäänkin melkoinen tapaus. Rikkaita ja eriskummallisia. Eivätkä välttämättä veren kautta edes sukua toisilleen. Kaikkia kuitenkin yhdistää rakkaus Carrie Louiseen, naiseen joka on heille äiti, vaimo, isoäiti, äitipuoli, ystävä ja työnantaja.

Hieno tarina. Hienoja henkilöhahmoja. Ovela juoni. Kaiken kaikkiaan viihdyttävä tarina, jonka parissa itse ainakin viihdyin. Rentouttava lukea välillä jotain ei-niin-vauhdikasta.

Täti kuittaa.

Perintötekijät
Hjorth, Vigdis
2019
379 sivua

"Kukaan teistä ei ole missään vaiheessa kysynyt minulta tarinaani, ja se on ollut ja on edelleen minulle suuri suru, kirjoittaa vanhin tytär Bergljot sähköpostitse siskoilleen keskellä kiivasta riitaa kahdesta perintömökistä meren rannalla."

Perintötekijät aiheutti Norjassa melkoisen kohun ilmestyessään. Kirjailijan perhe on nostanut oikeusjuttuja kirjailijaa vastaan, koska heidän mielestään kirjailija valehtelee heidän perhe-elämästään ja mustamaalaa perhettään. Kirjailija itse sanoo, että kyseessä on vain tarina. Mutta kukapa tietää. 

Perintöriidasta auki keriytyvä raadollinen ja surullinen tarina siitä, kuinka ihminen menee rikki jos häntä ei nähdä eikä hänen tarinaansa kuulla. Neljä sisarusta, vanhemmat, lapsenlapset, isovanhemmat, kuolema ja perintöriita. Ei erityisen mukava tarina, eikä erityisen miellyttävä lukukokemus. Muoria häiritsi aika paljon sekava kirjoitustyyli ja asioiden toistaminen jankuttamiseen asti. Lukupiirissä luettu, muuten olisi luultavasti jäänyt kesken.

Muori kuittaa.

 

Pieni Helmet-lukuhaaste: 22. Kirjassa laitetaan ruokaa tai leivotaan

Nuoruustango
Mäki, Reijo
2006
350 sivua

Okei. Tunnustan. Tässä kirjassa ruuanlaitto on minimaalisessa osassa. Enkä ainakaan itse kyseisiä eineksiä söisi. Mutta muuten kyseessä oli minun makuuni yllättävänkin maukas dekkari.

Vares lienee salapoliisina suurimmalle osalle suomalaisista tuttu. Jos ei nyt kirjoista, niin ainakin niistä muutamasta elokuvasta. Näin ollen en ala sen ihmeemmin esittelemään tätä turkulaista miekkosta ja hänen kieltämättä varsin värikästä tuttavapiiriään. Totean vain, että meitä on moneksi ja moneen junaan...

Nuoruustango tuo esiin nostalgiaa. Jokainen tietää sen tunteen kun vanhoja tuttuja alkaa putkahtelemaan esiin jossain vaiheessa elämää. Mutta kuinka ja miten nämä menneisyyden ihmiset sopivat Vareksen nykyisiin kuvioihin? Siinäpä on miehellä selvittelyä perinteisen kyttäyksen yhteydessä. Kaikki ei ole niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella. Ja sitten kuitenkin osa asioista on juuri niin yksinkertaisia kuin vain voi olla.

Loistavaa kerrontaa, huumoria ja jännittäviä tilanteita. Tämä Vares nappasi mukaansa. Eikä haitannut vaikka ei ole lukenut sarjan aiempia osia. Näpäkkä dekkari, jota voin suositella.

Täti kuittaa.

Kaikilla mausteilla
Acevedo, Elizabeth
2020
337 sivua

Muori riemastui suuresti nähdessään Acevedon uuden kirjan, mutta kevyt pettymys käväisi mielessä, kun tämä ei ollutkaan edellisen tapainen säeromaani. Muori rakasti Runoilija X -kirjaa! Kaikilla mausteilla on erilainen. Muoto on perinteistä proosaa, mutta aihepiiri kuitenkin saman tapainen. Pääosassa vähemmistön edustaja, tekstissä vilisee vieraskielisiä ilmaisuja (joita ei ole käännetty), tarina hyvin vahvasti naiskeskeinen.

Emoni Santiago on high school -opiskelija, pikaruokaladuunari ja pienen tytön äiti. Hän tuli raskaaksi 14-vuotiaana ja päätti pitää lapsensa. Hänet itsensä on kasvattanut isoäiti, koska äiti kuoli synnytyksessä ja isä lähti takaisin Puerto Ricoon kotisaarelleen jättäen tyttärensä oman äitinsä huostaan Philadelphiaan. Emonilla on kädet täynnä hommaa elämänsä järjestämisessä, mutta keittiössä kaikki huolet unohtuvat. Hän ottaa koulussa valinnaisen kokkikurssin, vaikkei hänellä olekaan varaa kurssiin sisältyvään opintomatkaan. Elämä tuo kuitenkin tullessaan monenlaisia yllätyksiä, uusia ystäviä ja suuria muutoksia. 

Kirjassa todellakin laitetaan ruokaa. Emonin kokkaukset saavat jo lukiessa kuolan valumaan, ja osaan ruokalajeista annetaan myös resepti. Slurps.

Muori kuittaa.

Pieni Helmet-lukuhaaste: 21. Kirjassa lennetään

Totuuden tuolla puolen
Cleveland, Karen
2019
365 sivua

Stephanie on yksinhuoltajaäiti ja töissä FBIssa. Hänellä on teini-ikäinen poika. Ei mikään helppo yhdistelmä. Etenkään silloin kun omaan menneisyyteen kätkeytyy vielä mutkikkaita salaisuuksia, jotka alkavat vähitellen kaatumaan päälle... Näin ollen Steph päätyykin lentelemään ympäri maata sekä myös penkomaan poikansa tavaroita.

Kirja on kirjoitettu vauhdikkaasti ja vetävästi. Tarina nappaa mukaansa ja siinä on mukavasti yllättäviä käänteitä. Toki mukana on myös muutama klisee, mutta sellaisia on hankala välttää. Vauhtia riittää, joskin henkilöhahmot jäävät aavistuksen yksipuolisiksi. Se ei kuitenkaan haittaa, jos hakee vain viihdyttävää jännitystä. Sitä Totuuden tuolla puolen tarjoaa kyllä koko rahalla.

Täti kuittaa.

Metsästäjätär
Quinn, Kate
2020
668 sivua

Toisen maailmansodan aikaisiin ja jälkeisiin vuosiin sijoittuva tarina eri puolilla maailmaa elävistä ihmisistä. Nina Markova, Siperiassa kasvanut nuori nainen, ei muuta halua kuin lentää. Hän raivaa tiensä kaikkien hankaluuksien läpi Neuvostoliiton ilmavoimiin ja pääsee lentämään hävittäjälentokonetta sodassa saksalaisia vastaan. Hänestä tulee yöpommittaja, saksalaisten pelkäämä Yönoita.

Sodan jälkeen Ian Graham yrittää löytää sotarikollisia ja tuoda heitä oikeuden eteen. Kaikkein eniten hän haluaa löytää Amerikkaan paenneen naisen, jota kutsutaan nimellä Metsästäjätär. Avukseen hän saa Ninan, joka ainoana ihmisenä pystyy tunnistamaan Metsästäjättären.

Amerikassa nuori nainen, Jordan McBride, on elänyt suuren osan elämäänsä kahdestaan isänsä kanssa, mutta nyt isä aikoo uusiin naimisiin sotapakolaisen kanssa, jolla on pieni tytär mukanaan. Jordanin mielestä nainen salailee jotakin, mutta todisteita ei ole. 

Puolivälissä mennään. Hyvä tarina, mutta aivan liian pitkä. Mielenkiinto herpaantuu tämän tästä, mutta sitkeällä sisulla mennään loppuun asti. Jonakin päivänä tämä on luettu loppuun.

Muori kuittaa.
 

Pieni Helmet-lukuhaaste: 20. Tunnetun henkilön suosittelema kirja

Stoner
Williams, John
2015
10h 34min

Joel Haahtela on suositellut tätä uudelleen löydettyä klassikkoa jokunen vuosi sitten. Silloin se päätyi omalle lukulistalleni.

Stoner on elämänmakuinen romaani, kertomus yhden miehen elämästä iloineen ja suruineen. Se kuvaa rauhallisen ja lempeän ihmisen elämän kehdosta hautaan, eikä kaihda sen paremmin hyviä kuin huonojakaan asioita. Stonerin elämään mahtuukin paljon: epäonnistunut avioliitto, lyhyt rakkaussuhde, kilpailua ja vihamielisyyttä kollegojen kanssa, ystävyyttä, sotaa, rauhaa... Verkkainen kertomus, jossa kuitenkin on sitä jotain. Sellaista syvyyttä, että kertomuksen maailmaan vain huomaa uppoavansa.

Lukijana tässä äänikirjassa on Jukka Pitkänen, jolle annan ison plussan.

Täti kuittaa.

 

Torajyvät
Hautala, Marko
2011
262 sivua

Tämä vinkki on poimittu Johanna Sinisalon kauhukirjasuosituksista. Harvinainen Hautalan teos siinä mielessä, että on muorilta jäänyt syystä tai toisesta lukematta. Löytyypä jopa omasta hyllystäkin, joten nyt ei kyllä pysty sanomaan miksi on edelleen lukematta. 

Tarina kulkee Hautalalle tyypilliseen tapaan useammassa tasossa. 1600-luvulla Spegelön saarelle haaksirikkoutui kaleeri, joka kuljetti noituudesta ja tuhopoltosta syytettyä Jakob Mörttiä. Hänellä oli mukanaan pussillinen jyviä. Tässä ajassa Jenni ja Aaron matkustavat saaristoon tapaamaan Aaronin poikaa, joka on myös Jennin entinen poikaystävä. Suhteen aiheuttaman skandaalin vuoksi Jenni osaa odottaa tuomitsemista ja paheksuntaa, mutta saarella on läsnä myös jotain muuta, jotain pahempaa.

Hautalan kirjoista on etukäteen vaikea sanoa yleensäkään mitään, joten jätetääm tähän. Luvassa on taatusti sisuksiin hiipivää kauhua ja unettomia öitä.

Muori kuittaa.

Pieni Helmet-lukuhaaste: 19. Kirjan nimessä on luontoon liittyvä sana

Hylätty ranta
Hurley, Andrew Michael
2016
240 sivua

Hylätty ranta on Hurleyn esikoisromaani ja se on valittu Ison-Britannian parhaaksi esikoisromaaniksi vuonna 2015. Itse tutustuin kirjailijaan pari vuotta sitten kun luin lukuhaasteeseen hänen toisen suomennetun romaaninsa Paholaisen päivä. Kolmas romaani on tulossa 2020 ja se on nimeltään Nälkänummi.

Hurleyn tyyli tuntuisi kahden romaanin perusteella olevan seuraavanlainen: otetaan syrjäinen englantilainen paikka. Esimerkiksi nummi tai rannikko. Pistetään sinne "ei paikallisia" ja laitetaan paikalliset kertomaan omia kummia tapojaan ja mystisiä uskomuksiaan näille tulokkaille. Ja heitetään mukaan jotain jännittävää ja hieman yliluonnollista.

Hylätyssä rannassa tämä paikka on syrjäinen rannikko, jossa vuorovesi pyyhkii omia aikojaan ja sumu valtaa helposti lähitienoot. Ei paikalliset taas ovat joukko uskovaisia, jotka käyvät pyhiinvaelluksella pääsiäisviikon aikana. He koettavat perinteidensä mukaan rukoilla Jumalalta parannusta mykälle Hannylle, jonka veli toimii kirjan kertojana.

Kirjassa tunnelma rakentuu ympäristöstä, sekä Tonton muistoista. Siitä, että poika (tai siis kertojana jo mies) paljastaa asiat hitaasti ja vähitellen. Lukija saa ja joutuu odottamaan koko ajan sitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Täti kuittaa.

Tulvaniitty
Lahiri, Jhumpa
2014
438 sivua

Jhumpa Lahirin Tulvaniitty on vuosikymmeniä kestävä tarina veljeksistä, joista toisen kuolema muuttaa toisen elämän peruuttamattomalla tavalla. Subhash ja Udayan ovat syntyneet niin pienellä ikäerolla, että Subhash ei muista aikaa ennen veljensä syntymää. He ovat erottamattomat, kunnes Subhash lähtee Kalkutasta 60-luvun lopulla Yhdysvaltoihin opiskelemaan. Udayan ajautuu radikaaliin järjestöön, menee vastoin vanhempiensa tahtoa naimisiin ja kuolee pian sen jälkeen, jolloin Subhash palaa hetkeksi Intiaan lapsuudenkotiinsa hoitamaan asioita. Hän ottaa veljensä lesken vaimokseen, vastoin vanhempiensa tahtoa, ja palaa Yhdysvaltoihin. Vaimo, Gauri, seuraa perässä. Gauri on raskaana, ja Subhash haluaa kasvattaa lapsen omanaan. Näin tapahtuukin, kunnes vuosia myöhemmin elämä mullistuu taas.

Tulvaniitty on melko traaginen tarina miehestä, joka joutuu tavallaan elämään oman elämänsä lisäksi myös veljensä kesken jäänyttä elämää. Muutos, kaikissa muodoissaan, on läsnä koko tarinan ajan. Muutoksen symbolina toimii hyvin tulvaniitty, joka tarinan alussa levittäytyy poikien kotitalon takana. Tarinan kuluessa maisema muuttuu, kunnes lopussa niittyä ei enää ole. Tämä tarina kestää koko elämän ajan, Subhashin poikavuosista vanhuuteen saakka. Yllättäviä tapahtumia, suuria tunteita, elämän raadollisuutta ja rakkauden kaipuuta on tarjolla yli 400 sivun verran. Muoria kiehtoi erityisesti Intian yhteiskuntakuvaus ja historia, joiden kohdalla yleissivityksessä on iso aukko. 

Muori kuittaa.

Pieni Helmet-lukuhaaste: 18. Kirja on alun perin julkaistu kielellä, jota et osaa

Rukous Katarzyna Horowitzille
Lustig, Arnošt
2006
174 sivua

Kirjasta heijastuvat varmasti kirjailijan omat kokemukset. Hänenhän onnistui selvitä holokaustista. Ehkä siksi kirja on raskaan kaunis. Aihe on melkoisen raskas, mutta sitä on käsitelty taidokkaasti. Siinä piirtyy esiin toivo, usko mahdollisuudesta pelastua. Samalla se on omalla tapaansa rehellinen ja julma.

Katarzyna on nuori nainen joka sattumalta pelastetaan kohti kaasukammiota kulkevasta joukosta. Hänen pelastajanaan on yksi rikkaista amerikanjuutalaisista, joita ollaan pian vaihtamassa saksalaisiin sotavankeihin. Tämä vaihto-operaatio on hyvin suunniteltu ja vie paljon näiden amerikanjuutalaisten miesten omaisuutta. Allekirjoituksia vaaditaan milloin mihinkin maksusitoumukseen ja tasaisin väliajoin tulee pieniä takapakkeja vaihdon aikataulun suhteen. Tätä kaikkea nuori Katarzyna pääsee seuraamaan sivusta.

Kirjan kerronta on pitkää ja paikoitellen puuduttavaa. Miesten puheet ovat pitkiä ja paikoitellen mitäänsanomattoman tylsiä. Etenkin jos ne käsittelevät sitä, miten taas pitää käyttää lisää rahaa vaihdon etenemiseen. Korusanoja korusanojen perään.

Hidastempoinen ja paikoitellen melko vihjaileva. Kokemuksena jokseenkin pysähdyttävä. Iloista kirjaa etsivän kannattaa tämä välttää. Vakavampaa luettavaa hakevalle taas suosittelen.

Täti kuittaa.

Yöpartio
Lukjanenko, Sergei
2012
414 sivua

Uusintakierrokselle pääsee Lukjanenkon Yöpartio. Muori on aikonut jo pitkään lukea sarjan muutkin osat, mutta ensimmäisen osan tapahtumat ovat päässeet ikävästä haihtumaan muistista. Siksipä uudestaan lukuun tämä nykypäivän genrekirjallisuuden helmi, joka on huikea sekoitus kauhua ja fantasiaa.

Lukjanenko on sijoittanut tarinansa nykyaikaan, jossa Valon tai Pimeyden voimiin kuuluvat Muut - vampyyrit, noidat, ihmissudet - elävät Moskovassa ihmisten joukossa. Muut ovat riippuvaisia ihmisistä ja Valon ja Pimeyden edustajina toistensa vihollisia, mutta tulevat toimeen noudattaessaan Sopimuksen ehtoja. Pitkän ja tuhoisan sodan päätteeksi laadittua Sopimusta valvovat Yöpartio ja Päiväpartio. 

Tarinan alussa Yöpartiossa työskentelevä keskitason velho Anton Gorodetski havaitsee metrossa naisen päälle langetetun kirouksen, joka voimakkuudellaan uhkaa koko Moskovaa. Kohta hän havaitsee olevansa Valon ja Pimeyden valtataistelun ytimessä, eikä ole lainkaan varma selviytymisestään.

Muori kuittaa.

Pieni Helmet-lukuhaaste: 17. Kirjassa kerrotaan elämästä maaseudulla

Maa on syntinen laulu
Mukka, Timo K.
2014
229 sivua

Pohjoinen maalaismaisema. Porotokat ja kirkkaat vedet. Talven lumet. Pienen kylän elämä naapurisopuineen ja -vihoineen. Sekä tietysti juoruineen ja uskonnollisine seuroineen. Unohtamatta tietenkään sitä rakkautta. Niistä palasista alkaa rakentua tämä Mukan esikoisteos, joka edelleen jaksaa yllättää, ihastuttaa ja vihastuttaa rohkeudellaan.

Kirjasta saa sellaisen kuvan, että pohjoisen pienissä kyläyhteisöissä eletään melkoisen vapaasti. On lehtolapsia. Naapureita autetaan ja "autetaan". Samalla ollaan kuitenkin myös joissain asioissa todella ahdasmielisiä ja oman perheen kunniasta ollaan tarkkoja.

Maa on syntinen laulu on omalla tavallaan lumoava kirja. Se kuvaa elävästi ja värikkäästi ihmisten eloa. Ja mukana on todella laulu, joka ei jätä kylmäksi.

Täti kuittaa.

Auringonkukkatalvi
Schuurman, Nora
2005
156 sivua

Pitkään lukulistalla roikkunut, mutta ei vielä työn alle päässyt tarina surusta, kuolemasta, elämästä ja lopulta myös sopeutumisesta. Äidin kuoleman jälkeen Emma ja Sanni joutuvat muuttamaan etäiseksi jääneen isänsä luo maalle, eikä elämä ota asettuakseen kovin helpolla. Kansikuva on muorin mielestä erityisen vetoava. Musta lumihiutale viitannee suuriin tunteisiin ja synkkyyteen, mutta värit taustalla ja muissa hiutaleissa pehmentävät tunnelmaa ja antavat häivähdyksen toivoa. Toivottavasti kirjan sisältö tarjoaa sen, mitä kansi antaa ymmärtää.

Muori kuittaa.

Pieni Helmet-lukuhaaste: 16. Kirjassa pelastetaan ihminen

Vanki
Adler-Olsen, Jussi
2016
437 sivua

Poliisin pöydälle on pinottu rikoksia. Sellaisia, joista on jo aikaa ja joita ei silloin aikoinaan onnistuttu selvittämään. Näitä rikoksia tutkimaan perustetaan Tanskassa Osasto Q. Ja tämän osaston johtoon laitetaan hieman repaleinen poliisi, yhden miehen tutkintatiimi, joka saa avukseen maahanmuuttajataustaisen "Apu-Pekan". Nämä kaksi ottavat ensimmäiseksi tapauksekseen nuoren naispuolisen poliitikon katoamisen. Tönäistiinkö kaunis Merete mereen lautalta vai piileekö tapauksessa muutakin?

Kerronta on vauhdikasta ja vetävää. Juoni pääsee yllättämään ja tarina elää hyvin menneen ja nykyisyyden välillä. Vaihdot on toteutettu hyvin, joten lukijan jännittäminen kestää yllä koko ajan. Henkilöhahmot ovat värikkäitä ja persoonallisia, heissä on potkua. Kokonaisuus nappasi ainakin minut mukaansa todella tehokkaasti. Välillä en malttanut laskea kirjaa käsistäni ollenkaan! Laadukasta tekstiä ja tästä tosiaan starttaa Osasto Q -sarja, jossa onneksi näyttää olevan mukavasti luettavaa. Suosittelen tutustumaan!

Täti kuittaa.

Irenan lapset 
Mazzeo, Tilar J.
2017
315 sivua

Tässä kirjassa ei pelasteta vain yhtä ihmistä, vaan 2500 lasta Varsovan ghetosta. Paljon on tullut aiheesta luettua, mutta tätä kirjaa ei ole vielä saanut aikaiseksi. Tositarina naisesta, joka organisoi verkoston saadakseen pelastettua gheton juutalaislapset natsien käsistä. 

Muori kuittaa.

Pieni Helmet-lukuhaaste: 15. Japaniin liittyvä kirja tai sarjakuva

Sensein salkku
Kawakami, Hiromi
2018
111 sivua

Sensein salkku on hieman erilainen rakkaustarina. Se kertoo jo pitkälle aikuisuuteen ehtineen Tsukikon ja hänen lukioaikaisen opettajansa, sensein, uudesta tapaamisesta ja ystävyydestä, joka vähitellen ja kuin huomaamatta muuttuu rakkaudeksi. Näiden kahden tarinaa käydään läpi pikku kuppiloissa, sake- ja olutpullojen sekä erilaisten ruokien äärellä. Kirja on kerrottu kauniisti, herkästi ja vähän vihjaillen. Se esittelee hienosti japanilaista elämänmenoa ja tapakulttuuria. Unohtamatta tietenkään erilaisia sesonkiruokia, joista sekä Tsukiko että sensei nauttivat.

Rauhallinen ja herkkä.


Täti kuittaa.

Soturin tie

Bradford, Chris

2011

300 sivua

Soturin tie aloittaa Nuori samurai -sarjan, jota löytyy suomeksi kolme osaa. Tarina sijoittuu 1600-luvun alun Japaniin. Nuori Jack on lähtenyt isänsä mukana merille, mutta laiva haaksirikkoutuu ja isä saa muun miehistön kanssa surmansa ninjojen hyökättyä laivalle. Jack onnistuu pelastautumaan maihin isänsä kallisarvoiset kartat mukanaan, mutta on yksin vieraassa maassa vailla mitään keinoa päästä kotiin. Ainut toivonhiven ovat kartat, joiden mukaan voisi teoriassa ehkä joskus löytää kotiin Englantiin. Jack päätyy pieneen kylään, jossa hän päätyy samuraimestarin hoiviin. Alkaa uusi elämä ja opetus samuraitaitoihin, mutta vieras kulttuuri ja vieras kieli aiheuttavat hänelle suuria hankaluuksia.

Erittäin hyvin kirjoitettu historiallinen romaani, joka tarjoaa lukijalle erittäin perusteellisen opastuksen itämaisten kamppailulajien ja japanilaiseen kulttuuriin. Kirjan lopussa sanasto, joka avaa käytettyjä termejä, mutta teksti itsessään selittää itsensä jo niin hyvin, ettei sanastoa välttämättä tarvita. Tosi vetävä tarina. Muori vinkkaa yleensä vitos-kutosille, joskus seiskoillekin.

Muori kuittaa.

Pieni Helmet-lukuhaaste: 14. Tulevaisuudesta kertova kirja

Lemen
Seppälä, Jaakko Markus
2015
199 sivua

Lemen on kirjoittajansa esikoisteos ja se valitettavasti näkyy. Teksti, juoni ja henkilöhahmot olisivat kaivanneet vielä hieman hiomista. Idea tarinan takana on kuitenkin mielenkiintoinen ja Soheba City tapahtumien paikkana jännittävä.

Suurin heikkous kirjassa on se, että kaikki tieto isketään lukijan kasvoille juuri sillä hetkellä kun se tulee ajankohtaiseksi. Päähenkilöstä ja hänen ympäristöstään opitaan koko ajan uutta ja "aha, että näinkös" on varsin yleinen ajatus lukiessa. Siitäkin huolimatta, että tietoa tulee koko ajan lisää, jäävät hahmot ja jotkut tapahtumatkin melko irrallisiksi.

Soheba City on kaupunki, jossa rahalla saa ja rohkeudella pääsee. Jos uskaltaa. Tässä maailmassa ihmiset parantelevat itseään ja hakkerit jyräävät. Siis jos eivät jää varsin älykkäiden ja mahtavien tekoälyjen jalkoihin... Tässä kaupungissa kannattaa olla tarkkana siitä, mihin dekkiin itsensä kytkee kiinni, sillä panoksena on helposti oma henki.

Suomalainen jonkin verran Matrixin mieleen tuova scifipläjäys, joka laittaa ainakin mielikuvituksen laukkaamaan.

Täti kuittaa.

Yön ja päivän välissä
Karlsson, Ørjan Nordhus
2019
347 sivua 

Sadan vuoden kuluttua harvalukuinen eliitti hallitsee maailmaa ja muut elävät rikollisuuden ja köyhyyden kurimuksessa. Sotilaskarkuri Marko Eldfell on käyttänyt vuosia pakenemiseen ja piileskelyyn, ja tehnyt siinä sivussa kaiken mahdollisen saadakseen ehdottomasti tarvitsemiaan kipulääkkeitä. Eldfell on geenikokeita käyttäen muokattu vaarallisen tehokkaaksi taistelijaksi, ja juuri siksi hänet halutaan ehdottomasti löytää. Kesken tavanomaiselta tuntuvan tehtävän kaikki menee kuitenkin pieleen, ja Eldfellin elämän suunta tuntuu yllättäen kääntyvän.

Muori lukee paljon dystopiaa, mutta tämä tuntuu vähän hankalalta. Tässä kirjassa on enemmän sotilasscifiä kuin tavanomaisempaa dystopiaa, paljon tekniikkaa jne, josta muori ei ymmärrä tuon taivaallista. Se ei toki tee kirjasta huonoa, muorilla vain kestää lukemisessa vähän kauemmin... Puolivälissä mennään. Ja saattaapa joutua lukemaan jatkotkin.

Muori kuittaa.

Pieni Helmet-lukuhaaste: 13. Kirjassa ollaan saarella

Sahalinin saari
Verkin, Eduard
2020
364 sivua

Tässä venäläiskirjailijan dystopiassa on minun makuuni samanlainen tuntu kuin Metro-trilogiassa. Ainakin kerronta ja tapahtumat etenevät samanlaista verkkaista tahtia. Ja ihmiset elävät ydinsodan jälkeisessä maailmassa, jossa on omat sääntönsä ja tapansa. Tällä kertaa ihmisten vain on onnistunut pysyä maan pinnalla. Joskin vain saarivaltio Japani on enää voimissaan. Eikä senkään oloja voi pitää merkittävän hyvinä...

Kirjan maailma on mielenkiintoinen, joskin siitä jää melkoisen suuri osa lukijan itsensä vastuulle. Palasia annetaan, mutta lopulliset ratkaisut minäkertojaa hyödyntävästä tarinasta ovat lukijan itsensä käsissä. Minua jäivät häiritsemään esimerkiksi se, ettei näitä eri juttuihin kahlittuja ja heidän järjestelmäänsä avattu kokonaan. Olisin mielelläni lukenut siitä lisää!

Mielenkiintoinen maailma. Vankilasaari, jossa sattuu ja tapahtuu ja elämä on melko erikoista. Järjestelmä, jossa tietyllä tapaa "puhtaalla verellä" on melkoinen merkitys. Jännittävä toteutus, joka vaatii lukijalta keskittymistä. Ja mahdollisesti myös toisen lukukerran tai ainakin roppakaupalla pohdintaa.

Tutustumisen arvoinen tapaus.

Täti kuittaa.

Saari, jonne linnut lentävät kuolemaan
Kaukonen, Katja
2020
(sivumäärä ei vielä tiedossa)

Erilaiset suljetut yhteisöt ovat aina kiinnostaneet muoria. Eivät niinkään suljetun huoneen mysteerit, vaan erilaiset ihmisryhmät ja niiden dynamiikka. Miten selvitä yhteisössä, jota ei ole itse valinnut? Saati sitten jos sinne on joutunut vasten tahtoaan, vangiksi, suljettu pois maailmasta unohtumaan (ja kuolemaan) kaukana kaikista rakkaistaan, elämästään, omasta yhteisöstään. Muoria kiehtoo erityisesti ihmisen ehtymätön kyky sopeutua, muokata ympäristöään ja rakentaa elämänsä uudestaan.

Saari, jonne linnut lentävät kuolemaan ei ole vielä ilmestynyt. Muori odottaa sitä kovasti, koska kirjassa kuvausten mukaan yhdistyvät edellä mainittu suljettu yhteisö, kaunis ja runollinen kieli, sekä maaginen realismi. Kirja kertoo saaresta, johon lähetetään ne naiset, jotka yhteiskunta haluaa pois silmistään. Historia on opettanut, että sillä yleensä tarkoitetaan naisia, jotka eivät sopeudu yhteiskunnan asettamiin normeihin, ajattelevat itse ja haluavat itse valita elämänsä suunnan. Tällaisia naisia on tyypillisesti leimattu "mielisairaiksi" ja suljettu pois häiritsemästä ihmisten (eli miesten) elämää. Muori olisi varmasti menneinä aikoina ollut ensimmäisenä tämänkin kirjan saaren laiturilla, koska ei ole oppinut pitämään päätään kiinni ja mölyjä mahassaan...

Muori kuittaa.

Pieni Helmet-lukuhaaste: 12. Kirja kirjailijalta, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa

Pohjoisen mytologia
Gaiman, Neil
2019
159 sivua

Tässä on kirja kaikille joita pohjoiset mytologiat vähänkään kiehtovat!

Gaiman on taiturimaisesti sovittanut näitä vanhoja myyttejä helpostilähestyttävään ja hauskaan muotoon. Hän on valikoinut taruista kiinnostavimpia ja esittelee ne nyt soljuvalla voimalla laajalle yleisölle. Uskon nimittäin, että kirjailijan nimi ja maine saavat monet tarttumaan tähän opukseen. Toivon sitä. Sillä nämä tarut ovat mielenkiintoisia, rikkaita ja jännittäviä. Soisin mielelläni, että jälleen uusi sukupolvi ottaisi ne omikseen ja oppisi ne tuntemaan.

Näillä sivuilla Loki, Thor, Odin ja muut jumalat tulevat tutuiksi. Samoin kuin heidän monet seikkailunsa. Kirjan lopussa on myös näppärä sanasto, jossa tärkeät henkilöt ja asiat on esitelty kokoavasti lyhyessä ja napakassa muodossa.

Täti kuittaa.

Timanttivaltaistuin
Eddings, David
1996
503 sivua

Joskus ikuisuuksia sitten muori löysi Eddingsin ja ahmaisi kerralla koko (siihenastisen) tuotannon. Eddingsin sarjat edustavat klassista fantasiaa, hyvän ja pahan ikiaikaista taistelua. Hyvin etenevää ja etenkin hauskaa ja viihdyttävää. Belagionin ja Mallorean tarut (10 kirjaa) ja Belgarathin ja Polgaran kirjat muori lukee jokusen vuoden välein aina uudestaan, mutta Eleniumin taru (trilogia) jatkotrilogioineen on jäänyt vähemmälle lukemiselle. Nytpä otetaan uusintaan ritari Sparhawk, joka etsii ympäri valtakuntia pelastusta kuningattarelleen. Jumalattaria, pahiksia, ritareita, seikkailuja ja rakkautta. Mitäpä sitä muutakaan ihminen kesäpäiväänsä kaipaisi.

Muori kuittaa.

Pieni Helmet-lukuhaaste: 11. Pidät kirjan ensimmäisestä lauseesta

The Black Country
Grecian, Alex
2013
415 sivua

The Black Country on kirjailijan The Scotland Yard's Murder Squad -sarjan toinen osa. Ensimmäinen osa on nimeltään The Yard. Sarjassa seikkailevat Inspector Walter Day, hänen apurinsa Sergeant Hammersmith sekä lääkäri Dr. Kingsley. Tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun lopun Englantiin, joten tutkimukset ja tunnelma eroavat melkoisesti nykyaikaan sijoittuvista jännäreistä. Käytössä olevat menetelmät ovat mielenkiintoisia ja elämän menoa on kuvattu hyvin. Tapahtumat myös etenevät erilaisessa rytmissä. Joskus jopa kumman verkkaisesti ja sitten äkkiä roimilla hyppäyksillä.

Tarina on rakennettu hyvin ja siihen on liitetty kansanperinteisiin liittyviä mystisiä elementtejä ja taikauskoa. Musta maa on tässä tapauksessa Blackhamptonin kaivoskaupunki, jossa kolme ihmistä on joutunut kadoksiin. Lontoon apujen toivotaan auttavan edes kadonnut pikkupoika kotiin. Blackhamptonilaiset eivät ole kamalan avuliaita, sillä heillä on paljon omia huolia ja pelkoja... Ja metsässä liikkuu jotain kummaa.

Kirjan tunnelma on hyvä ja pidän kovasti kirjailijan tyylistä kirjoittaa. Hän on pyrkinyt tavoittamaan vanhahtavaa kieliasua ja puhetapaa, joten alkuun lukeminen saattaa edetä hieman hitaammin. Mutta kun tekstiin pääsee sisään... Sitten voi nauttia.

Ja se ensimmäinen lause on: "It was an unusual egg."

Täti kuittaa.

Kapteeni Corellin mandoliini
de Bernieres, Louis
1999
474 sivua

Yksi niistä maailmansodan kuvauksista, joihin muori palaa ajoittain uudestaan. Kapteeni Corellin mandoliinissa kuvataan hyvin sota-ajan vaikutusta tavallisiin ihmisiin milloin minkäkin miehittäjän vallan ja mielivallan alla. Tarina rakkaudesta, sodasta, ilosta, surusta, jumalista, pyhimyksistä, miehittäjistä ja vastarinnasta, mutta kaikkein eniten ihmisistä. Tavallisista ihmistä mahdottomissa olosuhteissa tekemässä sitä, mikä ihmisen kuuluu: elää elämäänsä. Huikea tarina, upeasti kuvatut henkilöt ja aivan eeppisen mahtava paikka. Tervemenoa vaan Kefallonian saarelle!

Ja se ensimmäinen lause: "Tohtori Jannís oli tyytyväinen päiväänsä jonka kuluessa kukaan hänen potilaistaan ei ollut kuollut eikä kenenkään tila huonontunut."

Muori kuittaa.

Pieni Helmet-lukuhaaste: 10. Kirja, jota luet yhdessä jonkun kanssa

Macbeth
Nesbø, Jo
2018
569 sivua

Teos pohjautuu William Shakespearen samannimiseen näytelmään. Näytelmän tunteminen ei ole välttämätöntä jotta tästä tarinasta nauttii. Se tosin saattaa auttaa ymmärtämään joitain tapahtumia, mutta voi samalla myös paljastaa joitain tapahtumia ennakkoon.

Macbeth on vauhdikas jännäri, josta löytyy paljon tapahtumia: huumetaistelua, petosta, salamurhia, valtataistelua, rakkautta ja rutkasti menneisyyden haamuja. Myös sankaruutta. Kerronta on sujuvaa ja nopeatempoista. Välistä tuntuu kuin kirjan henkilöiden epätoivo ja kiihko olisi välittynyt tekstiin joka miltei säntää eteenpäin. Lukijalle ei todellakaan jää tyhjiä hetkiä ja hyvin kirjoitettua tarinaa on mukava myös lukea ääneen. Tämä täti tykkäsi tästä mukaelmasta melkoisesti.

Täti kuittaa.

Malamanteri
Taylor, Thomas
2020
298 sivua

Malamanteri on eriskummallinen seikkailu, joka sijoittuu pieneen merenrantakylään. Tarinan päähenkilöt ovat Herbert Lemon, joka on hotelli Nautiluksen löytötavaratoimiston hoitaja, ja Violet Parma, 12-vuotias tyttö, joka ilmestyy hotelliin etsimään kadonneita vanhempiaan. Merisavun hiipiessä maihin lapset joutuvat tutustumaan merihirviö malamanterista kertoviin taruihin. Mikä on tämä outo olento, joka kertoman mukaan toteuttaa ihmisen suurimmat toiveet? Ja mitä ihminen joutuukaan niistä maksamaan... Muorin mielestä huikean vetävä ja monipuolinen tarina, paikoin jopa vähän pelottava.

Muorin suosikkihahmo tässä trilogian avausosassa on kylän kirja-apteekin mekaaninen apina, jonka sylkemillä ohjelapuilla jokainen saa tarvitsemansa kirjan. Sellainen pitäisi olla joka paikassa!

Muori kuittaa.

Pieni Helmet-lukuhaaste: 9. Sinulle tuntematonta aihetta käsittelevä kirja

Kiinan viimeinen keisarinna
Chang, Jung
2013
465 sivua

Kiinan viimeinen keisarinna kertoo naisesta, joka nousi jalkavaimosta naiseksi, joka todellisuudessa hallitsi Kiinaa ensin poikansa ja myöhemmin adoptiopoikansa kautta. Eihän nyt nainen voinut hallita keisarillista Kiinaa! Cixi oli keisarin jalkavaimo, mutta synnytettyään tälle pojan, perijän, kohosi tämän toiseksi merkittävimmäksi vaimoksi jonka yläpuolella oli vain itse keisarinna.

Cixin tarina on samalla tarina myös Kiinan vähittäisestä modernisoitumisesta. Naisen onnistui saada aikaan monia uudistuksia, joskin hitaasti. Hän joutui elämään Kiinan vanhojen tradioiden mukaan, noudattamaan perinteitä. Näihin perinteisiin mukautuivat myös miehet, jotka selvästi halusivat pitää tomeran naisen kiinni vallassa. Mitä kaikkea Cixi olisikaan saanut aikaan, jos olisi saanut hallita avoimesti ja ilman monia kommervenkkejä?

Mielenkiintoinen historiikki Kiinasta, salaperäisestä maasta ja sen lähihistoriasta. Itse keisarinna jää henkilöhahmona jokseenkin etäiseksi kaikesta huolimatta. Tämä ei liene yllätys, sillä tuskin Kiina on vielä vähään aikaan paljastamassa monia salaisuuksiaan.

Täti kuittaa.

Setäkuiskaajan käsikirja
Karjalainen, Jenni
2019
150 sivua

"Kohtaatko työssäsi käsittämättömiä jääriä? Turhauttavatko valta-asemissaan nököttävät setämiehet?" 

Kyllä ja kyllä, eikös meistä jokainen..? 

Setäkuiskaaminen oli kyllä muorille ihan uusi juttu, joten sopii tähän kohtaan. Karjalainen on tehnyt uransa enimmäkseen setämiesten kansoittamalla alalla, joten hän kyllä tietää mistä puhuu. Kirjassa käsitellään työelämän (ja muunkin) epäkohtia ja muutostarpeita sekä keinoja, joilla asioita voidaan muuttaa. Yksinkertaisesti: tasa-arvoa maailmaan, kiitos. Harvoin muori lukee mitään oppaita, mutta tämän voisi kyllä ojentaa luettavaksi jokaiselle, joka on joskus työskennellyt, työskentelee tai tulee joskus työskentelemään ihmisten kanssa. 

Muori kuittaa. 

Pieni Helmet-lukuhaaste: 8. Kirjalla on kirjassa tärkeä rooli

Sanan mahti
Le Guin, Ursula K.
2007
320 sivua

Sanan mahti on toinen kirja Le Guinin Läntisen rannan aikakirjat -sarjaa. Vaikka nämä kolme kirjaa sijoittuvat samaan maailmaan, eivät ne ole varsinainen trilogia. Kunkin kirjan voi mainiosti lukea erikseen vaikka niissä onkin viittauksia toisiinsa. Eniten irti saa luonnollisesti lukemalla kirjat järjestyksessä. Ensimmäinen kirja on nimeltään Näkemisen lahja ja kolmas Muistamisen taito.

Sanan mahdissa eletään aldien valtaamassa ja tiukasti otteessaan pitämässä Ansulin kaupungissa. Ansul on ollut vallattuna 17 vuotta, jonka aikana kansa on kärsinyt. Ja he ovat joutuneet pitämään salassa monia asioita. Muun muassa kirjat, sillä aldit pitävät kirjoja demoneina ja kirjoitusta paholaisen työnä. Memer, kirjan kertoja, on kuitenkin saanut kasvaa Oraakkelin talossa ja tietää piilossa olevasta salaisesta kirjastosta. Hän osaa myös lukea. Eikä nuoren naisen kohtalo ole aivan tavallinen kaupungissa, jossa särkynyt särkyneen korjaa...

Le Guinin luoma maailma on kiehtova ja kaunis. Hänen tarinansa pohdiskeleva ja verkkaisesti etenevä. Nuorten kirjasarjaan on piilotettu vakavia ajatuksia, joten kirjat sopivat mainiosti myös varttuneemmille lukijoille. Vauhdin ja vaarallisten tilanteiden ystäville näissä kirjoissa on liikaa aikaa, mutta silti ne voivat olla kokeilemisen arvoisia.

Täti kuittaa.

Kirottujen kirjojen kauppias
Simoni, Marcello
2012
391 sivua

Tämä on roikkunut muorin lukulistalla jo kauan. Historiallinen jännityskirjallisuus on sitä, mihin muori palaa aina takaisin, milloin minkäkin syrjähypyn jälkeen. Luostarit, salaseurat, salaperäiset kirjat jne ovat vedonneet Ruusun nimestä asti (jonka muori luki ensimmäisen kerran aivan liian nuorena ymmärtääkseen puoliakaan), mutta täysin kelvollista haastajaa ei ole vieläkään löytynyt. Kokeillaanpa tätä.

1200-luku, temppeliherrat, petokset, koodit, luostarit. Eiköhän siinä ole ainekset hyvään soppaan. Toivottavasti Simoni on osannut sekoittaa sen kunnolla!

Muori kuittaa.

 

Pieni Helmet-lukuhaaste: 7. Urheiluun liittyvä kirja

Tuntematon Kimi Räikkönen
Hotakainen, Kari
2018
269 sivua

En ole lukenut Hotakaiselta muuta kuin Juoksuhaudantien. Muistaakseni pidin hänen humoristisesta tyylistään kirjoittaa. Ainakaan lukiessa ei pitäisi tulla tylsää, jos kirjailija on osannut välittää tyylinsä elämäkertaan. Osittain kirjailijan takia päätinkin valita tähän lukuhaasteen kohtaan tämän elämäkerran. Toinen syy valintaan löytyy työkaverista, joka kehui kirjaa mielenkiintoiseksi. 

Tuntematon Kimi Räikkönen avaa tämän F1-kuskin elämää. Se pitää sisällään läpileikkauksen Kimin elämästä, jota miehen itsensä lisäksi valottavat hänen äitinsä, veljensä (en tainnut edes tietää hänellä olevan veljeä), vaimonsa ja uskotut ystävät. Sekä moni muu. Kirja "seuraa" Kimin elämää. Välillä se seuraa miehen menoa kisapaikalla Hotakaisen näkökulmasta. Välillä taas kertoo hänen perheestään ja menneisyydestään, siitä miten vaatimattomista oloista noustiin varsin epätavallisen lajin huipulle.

Kirja on kirjoitettu persoonallisella ja rennolla otteella. Väliin on heitetty nostoja tekstistä sekä isketty roppakaupalla kuvia kotialbumin kätköistä. Kerronta on sen verran rempseää, että tekstiin uppoaa hyvin ja sen parissa viihtyy vaikkei itse kyseistä autourheilua kovin innokkaasti seuraisikaan. 

Täti kuittaa.

Flanaganin juoksu
McNab, Tom
1982
413 sivua

Tämä on niitä harvoja urheiluaiheisia romaaneja, joihin muori palaa kerta toisensa jälkeen. Urheilu ei niinkään kiinnosta, vaan ihmiset. Amerikkaan 1930-luvun lamavuosiin ajallisesti sijoittuvassa tarinassa tavataan henkilöitä eri maista ja eri yhteiskuntaluokista, inhimilliä ihmisiä iloineen ja suruineen.

Flaganin juoksu kertoo suuresta, koko maan poikki juostavasta juoksukilpailusta, jonka voittajalle on tarjolla suuret summat rahaa ja maailmanmainetta lopuksi elämää. Vai onko kyseessä sittenkin suuren luokan kusetus? Osallistumismaksu on korkea, etenkin kun eletään lamavuosia, mutta kannattaako se maksaa? Muoria kiehtovat erityisesti juoksijoiden motiivit lähteä mukaan kilpailuun. Ja heidän keskinäinen ryhmädynamiikkansa, etenkin kun kestävysjuoksu on yksilölaji jos mikä. Hyvin kirjoitettu, uskottava ja erittäin hyvin aikaa kestänyt tarina. Muori aikoo nauttia jälleen kerran juoksusta Amerikan halki.

Muori kuittaa.

Pieni Helmet-lukuhaaste: 6. Kirjassa eksytään

Eksyneiden jumala
King, Stephen
1999
299 sivua

Eksyneiden jumalassa pieni Thrisha lähtee äitinsä ja veljensä kanssa patikoimaan ja kyllästyneenä kaksikon riitelyyn lähtee sitten 9-vuotiaan reippaudella omille teilleen. Ja huomaa sitten eksyneensä. Äitiä ja veljeä ei näy missään. Thrisha kohtaa metsän haasteet, mutta neuvokkaana tyttönä hän keksii keinon jos toisenkin selviytyäkseen. Parhaana apuna ja lohtuna hänellä ovat korvalappustereot, joista hän kuuntelee baseballia ja fanittaa idoliaan Tom Gordonia. Sitten tuntuu siltä, että mielikuvitus alkaa tehdä tepposia. Ihan kuin Tom olisi mukana metsässä. Mutta onko se Tom vai jotain ihan muuta...?

Yksi lukuisista lukuprojekteistani on kahlata läpi Stephen Kingin tuotanto. En ole lukenut kirjoja alkuperäisessä ilmestymisjärjestyksessä vaan aina jonkun sieltä ja toisen täältä. Ehkä olisi kannattanut aloittaa alusta ja edetä järjestyksessä, sillä Kingillä on "pahana tapana" heittää pieniä viittauksia aikaisemmista kirjoista mukaan uudempiin. Mutta näillä kuitenkin mennään. Ja Kingistä nautin tietyllä tapaa aina.

Täti kuittaa.

Sumu
Steinar Bragi
2016
287 sivua

Aloitetaanpa vaikka kirjailijasta... Islantilaiset nimet ovat aina yhtä hankalia kirjoittaa oikeaan muotoon. Vaikka olisi sukunimet (yleensä ei ole), henkilöitä puhutellaan yleensä etunimellä. Joten kirjailijan nimi on nyt kirjoitettuna tuohon siinä muodossa, missä se kirjan kannessa seisoo. Se siitä.

Sumu on ollut muorin lukulistalla jo hyvän aikaa, mutta aina jäänyt jonkin muun jalkoihin. Islanti kiehtoo muoria jostain syystä erityisen paljon, ja Islantiin sijoittuvat kirjat päätyvät lähes poikkeuksetta lukulistalle. Niin tämäkin. Kirja kertoo neljästä nuoresta aikuisesta, jotka lomailevat Islannissa. Sankassa sumussa seurue eksyy ja heidän autonsa törmää seinään keskellä ei mitään. Auto hajoaa, kännykälle ei löydy kenttää,  koira katoaa... Ja kummallinen pariskunta tarjoaa yösijan. Todennäköisesti tiedossa on jokunen uneton yö, muorin kun ei pitäisi lukea kauhujuttuja. Mutta nyt luetaan! 

Muori kuittaa.

Pieni Helmet-lukuhaaste: 5. Kirjasta on tehty näytelmä tai ooppera

Sofian maailma
Gaarder, Jostein
2007
608 sivua

Tästä romaanista on tehty elokuva, musikaali, cd-rom sekä tv-sarja. Se on käännetty yli 50 kielelle. Näin ollen kyseessä lienee siis melkoisen suosittu ja useita sukupolvia puhutteleva teos. Tästä syystä sen valitsin luettavakseni.

Sofia on 14-vuotias norjalainen tyttö, joka alkaa saamaan varsin kummallista postia. Hänen postilaatikkonsa täyttää länsimaisen filosofian historiaa käsittelevien kirjeiden sarja. Näissä kirjessä kysytään sellaisia kysymyksiä kuin "Kuka sinä olet?" tai "Mistä maailma on peräisin?". Sofia ei alkuun ymmärrä mistään mitään ja pitää koko touhua pilana. Vaan onko se sitä? Entä kuka on Hilde, jolle lähetetään Libanonista postikortteja?

Sofian maailma tarjoaa pohdituttavan mutta samalla kiinnostavan seikkailun. Kirja avaa varmasti uusia ulottuvuuksia ajatteluun kaiken ikäisille.

Täti kuittaa.

Oopperan kummitus
Leroux, Gaston
1990
259 sivua

Jostain kumman syystä muorilta on jäänyt lukematta tämä kirja! On nähty useampi elokuvasovitus ja oopperatallenne, mutta kirja on jäänyt lukematta. Korjataanpa siis kiireesti tilanne. Tarinahan on varmasti kaikille tuttu, kun jopa Disney on tehnyt oman versionsa, joten ei siitä sen enempää. Kirja on varauksessa ja odottelee saapumistaan.

Muori kuittaa.

Pieni Helmet-lukuhaaste: 4. Kirjassa kohdataan pelkoja

Hyvä tytär
Slaughter, Karin
2018
555 sivua

Slaughter on yksi suosikki kirjailijoistani. Taidan jopa omistaa suurimman osan hänen kirjoistaan. Ja siksipä  tapanani on hieman pihtailla hänen kirjojensa lukemisen kanssa. Tämäkin kirja on odottanut hyllyssäni jo jokusen tovin. Joten lukiessani tämän kirjan, kohtaan ainakin pelkoni siitä ettei tämä olisi niin hyvä kuin mitä toivon ja mitä olen kuullut.

Hyvä tytär kertoo Charliesta, naisesta, joka on joutunut kokemaan paljon. 28 vuotta aikaisemmin perheessä tapahtui tragedia, jonka seuraukset näkyvät edelleen. Charlie ja hänen sisarensa ovat huonoissa väleissä, heidän äitinsä kuollut ja isä... No, isällä on omat salaisuutensa. Nyt pieni kaupunki kokee uuden murhenäytelmän johon Charlie sekaantuu. Tapahtumat tuovat hänen mieleensä menneisyyden sattumukset ja kamalat muistot. Mitä kaikkea menneisyydestä paljastuukaan? 

Hyvä tytär on tavallaan stand-alone-kirja. Siihen liittyy kyllä myös ainakin digitaalisena löytyvä novelli/lyhytkertomus The Last Breath.

Täti kuittaa.

Katon kokoinen tähtitaivas
Thydell, Johanna
2004
240 sivua

13-vuotias Jenna elää melkein tavallista teinitytön elämää kahdestaan äitinsä kanssa. Melkein, sillä jo vuosia Jenna on joutunut kantamaan harteillaan aivan liian suurta taakkaa. Äiti on vakavasti sairas, ja mitä tahansa Jenna itselleen uskotteleekin, pelko äidin kuolemasta on koko ajan läsnä. Pelko yksin jäämisestä. Pelko siitä, että ihmiset saavat tietää. Kun siihen lisätään tavalliset teini-iän pelot, häpeä ja liiallinen vastuun kantaminen, saadaan tyttönen, joka ei oikein tiedä miten maailmassa kuuluisi elää. Kun vastuuta on, siitä haluaa eroon. Mutta kun sitä pitäisi antaa pois, ei ole hyvä sekään.

Surumielinen, hivenen ahdistava, hivenen toiveikas, tuskallisen lohduton. Kaikkea tätä ja vielä jotakin enemmän. Kertomus, joka ryömii syvälle sisuksiin ja jättää rintaan puristavan tunteen. Kului pari nenäliinaakin.

Muori kuittaa.

Pieni Helmet-lukuhaaste: 3. Kirja, jonka joku toinen valitsee puolestasi

Outlaws
Cercas, Javier
2015
367 sivua

Sain tämän kirjan lahjaksi jokunen vuosi sitten siskoltani, joka oli ostanut sen Espanjasta. Nyt viimeinkin aion tarttua siihen haasteen tiimoilta. Onhan siskoni sentään valinnut sen minulle.

Takakannen perusteella odotan jotain pohtivaa ja muistelevaa, mutta myös hivenen jännittävää. Se viittaa nuoruuteen ja siellä tehtyihin asioihin ja valintoihin, jotka vaikuttavat nykyisyyteen. Olettaisin, että luvassa on joitakin takaumia nuoruudesta, mutta että pääpaino on silti "nykyisyyden" tapahtumissa, jossa lapsuuden velat tulevat maksettaviksi... Lakimies, joka joutuu puolustamaan juhlittua rikollista. Kuulostaa ainakin oletusarvoisesti mielenkiintoiselta.

Totta puhuen, minulla ei ole pienintäkään hajua siitä, mitä saattaa olla luvassa. Kirjailija ei nimittäin ole yhtään tuttu. Ja nopeasti katsottuna häneltä on kai suomennettu vain yksi teos - Salamiin soturit, joka on sotakirja. Katsotaan mitä tuleman pitää.

Täti kuittaa.

Taikuri ja taskuvaras
Mikama, Anniina
2018
413 sivua

Muorilla on yksi keikkavinkkauspaikka, josta saa aina valmiit kirjalistat. Ihan hauskaa vaihtelua siihen, että useimmiten pitää ihan itse päättää mitä vinkkaa. Näillä muiden tekemillä listoilla on ollut useita ennen lukemattomia kirjoja, joista tähän haastekohtaan valikoitui tämä teos.

Taikuri ja taskuvaras sijoittuu 1890-luvun Helsinkiin, jossa Mina-tyttönen on jäänyt orvoksi ja päätynyt kadulle, jossa hän elättää itseään taskuvarkaana. Eräänä päivänä hän varastaa kelloksi luulemansa laitteen nuoren miehen taskusta, ja loppu onkin historiaa. Laite ei ole kello, eikä mies sitä miltä ensin näyttää. Tämä mies, Tom, on taikuri, jolla on kyky saada rakentamansa laitteet vaikuttamaan aivan eläviltä. Mina päätyy Tomille töihin ja pääsee kurkistamaan hyvin erikoiseen maailmaan.

Kirja aloittaa sarjan, jonka toinen osa, Huijarin oppipoika, on jo ilmestynyt. Muorilla on lukeminen vielä kesken, mutta voipi olla, että täytyy lukea muutkin osat. Tarinan tunnelma on jollain lailla samantapainen kuin vuonna 2006 julkaistussa elokuvassa Silmänkääntäjä (The Illusionist). Kansikuvan tinasotilas liittyy kiinteästi tarinaan, sen enempää spoilaamatta.

Muori kuittaa.

Pieni Helmet-lukuhaaste: 2. Iloinen kirja

Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville
Shaffer, Mary Ann & Barrows, Annie
2010
301 sivua

Kyseessä ei ole sellainen iloinen kirja, jossa kaikki on vaaleanpunaista ja linnun laulavat ja ihmiset ovat onnellisia kaiken aikaa. Ehei, osittain kirja on melko surullinenkin. Se on nimittäin kirjeromaani sota-ajalta. Tai oikeammin hieman sen jälkeen. Kirjeet ovat kuitenkin täynnä toivoa paremmasta, ystävyyttä ja lämpöä ja monia sellaisia tapahtumia, jotka vain laittavat hymyilemään. Lukiessa tulee hyvä mieli ja siksi tulkitsen tämän iloiseksi kirjaksi. Tavallaan.

Kirjeromaanit eivät ole kaikkien mieleen. Ne eivät ole omakaan suosikkini. Minulla meni pieni tovi päästä sisälle kirjeiden maailmaan, mutta vähitellen se onnistui ja sitten lukeminen sujui hyvin. Kirjeet ovat vauhdikkaita ja persoonallisia ja ne kuvaavat hyvin pienen yhteisön elämää, johon saapuu vieras. Kaikin puolin kuitenkin erittäin tervetullut vieras.

Lämminhenkinen ja hauska. Tästä on myös tehty elokuva.


Täti kuittaa.

Myötä- ja vastanmäessä
Bengtsson, Hans
2000
228 sivua

Tämä haaste näköjään alkaa oman kirjahyllyn aarteista, mutta hyvä niin. Iloisia kirjoja ei ole kovin paljon päässyt kertymään, mutta tämän on muori joskus saanut lahjaksi, vuosia ja vuosia sitten.

Kirjassa on kaikenlaisia tarinoita avioliiton ihmeistä, kaikkea mahdollista kosinnan ja kuoleman väliltä. Jotkut jutuista toimivat hyvänä varoittavana esimerkkinä, toiset naurattavat silkalla älyttömyydellään. Jotkut ovat traagisia, jotkut suorastaan uskomattomia, mutta kaikissa tarinoissa puidaan tavalla tai toisella avioliiton onnea ja ongelmia. Jutut on sopivan pituisia luettavaksi siellä, missä kuninkaatkin käyvät yksin...

Muoria viehättää erityisesti kirjan omistuskirjoitus. Kirjailija on omistanut kirjan vaimolleen Ilselle, koska "ilman hänen ystävällistä myötävaikutustaan oma avioliittoni ei olisi toteutunut."

Muori kuittaa.

Pieni Helmet-lukuhaaste: 1. Kirja on vanhempi kuin sinä

2001 - Avaruusseikkailu
Clarke, Arthur C.
1981
194 sivua

Halusin tähän kohtaan kirjan, joka olisi sekä fyysisesti että alkuperäisen julkaisuajankohtansa mukaan minua vanhempi. Onnekseni sellaisia on melkoinen määrä. Siitä määrästä valikoin sitten yhden klassikon.

En ole nähnyt elokuvaa. Ehkä pitäisi. Ehkä se olisi hieman selvempi ja helpompi kuin tämä kirja. Sillä tämä alkaa alusta. Todellakin alusta. Ihan apinaihmisistä alkaen. Ja sitten äkkiä ollaankin kirjoitusajankohdan tulevaisuudessa (meidän menneisyydessämme) ja matkalla halki avaruuden kohti Saturnusta. Ja sitten... No, jokainen voi lukea itse. Tai katsoa sen elokuvan.

Minun makuuni tämä kirja oli melkoista selitystä. Ja melkoisen hidas. Asioihin perehdyttiin juurta jaksain ja tapahtumat tuntuivat etenevän välillä hyvinkin hitaasti. Mielikuvituksen tuloksena mielenkiintoinen tapaus, vaikka emme sentään moisiin suorituksiin vielä(kään) pysty.


Täti kuittaa.

Vehkalahden neidot
Utrio, Kaari
1971
335 sivua

Muorikin päätti ottaa myös fyysisesti itseään vanhemman teoksen. Omasta hyllystä löytyi helposti useammankin uusinnan kestävä teos. Vehkalahden neidot on Utrion runsaan tuotannon alkupään helmiä, ja sattuupa olemaan myös ensimmäinen tekijänsä kirja, jonka muori sattui joskus kaukaisessa nuoruudessaan lukemaan. Kurjuutta, onnea, rakkautta, pettymyksiä ja niin ihanan inhimilliset henkilöt. Ei muuta kuin Vehkalahdelle!

Muori kuittaa.